Kaleva kirjoitti (28.12.) Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston kokousten päätösvaltaisuusongelmista maakuntavaltuutettujen runsaiden poissaolojen vuoksi. On syytä yhtyä kirjoituksen huoleen. Esimerkiksi joulukuun kokous uhkasi jäädä torsoksi kriittisen niukan osallistujajoukon vuoksi, ja päättäjiä piti pidätellä kokoussalissa asianmukaisten päätösten aikaansaamiseksi. Valtuuston itsensä toivomaa perehdytysseminaaria ei ole saatu kahdesta yrityksestä huolimatta kuluvalla kaudella aikaiseksi liian pienen ilmoittautuneiden joukon vuoksi.
Artikkelissa esitettyihin poissaolosyihin voi muun muassa todeta, että maakunnan liitto maksaa asiaankuuluvat ansionmenetys- ja matkakulukorvaukset töistä poissaolojaksolta. Samaan hengenvetoon on annettava tunnustus, että päätösvaltaisuusongelmia lukuun ottamatta maakuntavaltuusto on kuluvalla kaudella työskennellyt ansiokkaasti, ja kokoukset ovat olleet korkeaa tasoa.
Hedelmällisempää kuin poissaolijoiden grillaaminen on pohtia, kuinka maakuntavaltuuston ja yleensä maakunnan liiton työstä saadaan riittävän houkuttelevaa poliittisesti luottamustoimeensa sitoutuville päättäjille. Maakunnan liitto päättää joka tapauksessa monesta tärkeästä suoraan kansalaisten arkeen vaikuttavasta asiasta, mainittakoon vaikka kaavoitusta ohjaava maakuntakaava tai tärkeä edunvalvontatyö esimerkiksi Oulu-Seinäjoki kaksoisraiteen osalta.
Tekeillä olevan aluehallinnon uudistushankkeen myötä maakuntien liittojen merkitys tulee kasvamaan. Tämä nostanee kiinnostusta osallistua maakuntien toimintaan, mutta salkun painoarvon kasvua ja kiinnostavuutta voitaisiin lisätä myös muilla keinoin.
Pohjois-Pohjanmaan osalta on esillä ollut nimenmuutos Oulunmaaksi. Päätöksiä ei asiassa ole tehty, mutta aluehallinnon uuden organisoitumisen myötä tätäkin asiaa olisi mahdollista – ja syytä – pohtia. Olisiko Oulunmaan maakunta imagotasolla vetovoimaisempi kehittämisympäristö kuin nykyinen? Kansainvälisissä yhteyksissä kyseinen nimi on liitolle jo otettu käyttöön (englanniksi nimi on Council of Oulu Region).
Samaan linjaan sopisi tarkastella esitystä ottaa läänien lakkauttamiselta orvoksi jäävä nykyinen Oulun lääninhallituksen rakennus pääasiallisesti maakunnan käyttöön maakuntatalona.
Kehittelystä muodostuu edelleen kiehtovampi, mikäli uudistaisimme nykyisen Franzenin puiston aukioksi ja nimeäisimme sen maakunnan (Oulunmaan) aukioksi. Joulutori esimerkiksi soveltuisi tähän miljööseen upeasti.
Jos rohkeus riittäisi vielä jatkaa kävelykatua nykyiseltä Rotuaarin aukiolta kaupungintalon ohi aina Tuomiokirkon edustalle uuden aukion ja maakuntatalon äärelle saakka, niin lopputulemana syntyisi eheä historiallisten rakennusten ja tulevaisuuden kehittämishengen kokonaisuus.
Tästä elinvoiman kasvattamisesta hyötyisivät sekä Oulun kaupunki että koko maakunta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti