Seuraava hallitus hoitaa?

Suomen kansantalous oli hyvässä kunnossa porvarihallituksen aloittaessa taipaleensa. Demarit olivat hoitaneet tehtävänsä hallituksessa hyvin, ja saatettiin puhua julkisen talouden jakovarasta.

Toisin on nyt. Talouden puskurit on kulutettu, ja jakovara on muuttunut alijäämäksi.

Lähes kaikki elvytystoimet ovat olleet veronalennuksia, jotka on rahoitettu kasvattamalla valtionvelkaa. Veroelvytys on ollut kuitenkin tehotonta: lisäraha ei ole suuntautunut kulutukseen, vaan hyväosaiset ovat lisänneet säästämistä.

Hallitus on tehnyt kaikkiaan noin kolmen miljardin veronkevennykset saavuttamatta niille asettamiaan tavoitteita – työttömyys kasvaa ja uhkaa ylittää 300 000 työttömän rajapyykin piakkoin. Paremman työllisyysvaikutuksen olisi saanut työllisyyttä tukevin investoinnein, mutta tätä vaihtoehtoa ei hallitus ole halunnut käyttää.

Pyyhkeitä talouspolitiikan linjasta on tullut niin oppositiolta kuin EU-komissioltakin. Samaa viestiä välitti myös puhemies Sauli Niinistö vaatiessaan talouspolitiikan suunnanmuutosta. Tukensa tälle on jo ehtinyt esittää demarien uusi ryhmänvetäjä Eero Heinäluoma.

Muissakin EU-maissa budjettivajeet ovat ennätyksellisiä. Kuluvana vuonna keskimääräinen budjettialijäämä on likimain seitsemän prosenttia – Kreikassa ja Irlannissa jopa yli kymmenen prosenttia.

Suomi on yhä parhaimmistoa, vaikkei meillä enää ole paljoa kehuskeltavaa. Vuodelle 2008 kertyi vielä 4,5 prosenttia julkisen talouden ylijäämää, mutta tänä vuonna luku on sama ellei suurempikin - miinusmerkkisenä.

Kaikki EU-maat velkaantuvat karmeaa tahtia. Vakaussopimuksilla on enää paperin arvo, kun velan tason ihanteeksi asetuttu 60% bkt:sta on jo kaukana: ennusteen mukaan vuonna 2011 EU-maiden velkaantumisaste jo keskimäärin jo yli 80%.

EU:n yllä on velkaantuvien kansantalouksien, ikääntyvän väestön ja kasvavan työttömyyden kolmoisgiljotiini, kuten europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on sattuvasti sanonut.

2011 eduskuntavaaleilla on merkitystä, mihin suuntaan Suomi menee.