Vasemmistoliiton vallanhimo hämmästyttää

Oulun vasemmistoliiton kellokkaat ovat olleet viime päivänä näyttävästi äänessä paikallisissa lehdissä. Lähestyvät kunnallisvaalit ovat herättäneet puolueessa piilevän vallanhalun: nyt halutaan rynniä valtuuston johtoon. Ryhmän puheenjohtaja Risto Kalliorinne ei paljoa kainostellut ilmoittaessaan ykskantaan tavoittelevansa ykköspuheenjohtajan nuijaa.

Tällaista vallanhimoa on tavattu politiikassa toki toisaallakin. Sukua ilmiölle on pääministeri Matti Vanhasen vallanhimo hänen ilmoittaessaan pyrkynsä jatkaa tehväänsä vielä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Näitä poikia ei vaatimattomuus paljoa kaunista, mutta järjestelmän turvalukko on onneksi äänestäjien tahto. Vaaleissa puheet punnitaan.

Vasemmistoliitto haluaa hyökätä erityisesti SDP:n kimppuun. Tämä kohauttaa väkisinkin kulmia. Politiikka on tietysti taistelua kannatuksesta ja asemista, mutta toisaalta: ilman yhteistyökykyä ei pitkälle pötkitä. Kun Kalliorinne arvostelee erityisesti nykyisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tuija Pohjolan (sd.) saaneen asemansa vain punavihreiden koalition ansiosta, hän ohittaa sujuvasti sen tosiseikan ettei hänelläkään ole asiaa tuolle paikalle ilman mainittua yhteistyötä. Vai kuvitellaanko vasemmistoliitossa, että yhteistyölippu voidaan lunastaa vain omiin tarpeisiin?

Tähtivieraana vaaleihin on saatu Kainuusta ex-kansanedustaja Anne Huotari, mikä lanseerattiin otsikot paukkuen. Tervetuloa Anne vaan, tilaa ansioituneille naisille on. Huotari-innostuksen taustalle jää se vasemmistoliitolle kipeä tosiseikka, ettei puoluen listoilla eikä ryhmässä ole juurikaan uusia nuoria nimiä. Mille tahansa puolueelle nuoret ovat elinehto, minkä Oulun demarit ovat oivaltaneet. SDP:ssä on nostettu nuoria hyville paikoille niin piirissä kuin paikallisyhdistyksissäkin. Oulun valtuustoryhmässä on erityisesti varavaltuutetuissa useita päteviä nuoria, jotka syksyn vaaleissa tulevat tekemään läpimurron. Kaikki kunnia konkareilla niin omissa kuin muidenkin riveissä, mutta uskottavaa kunnallispolitiikkaa ei Oulun kaltaisessa opiskelijakaupungissa tehdä pelkkien vanhojen partojen voimin.