Kuluttajille tietoa

24d -sivustolla suomenruotsalaisten demarien puheenjohtaja Steven Frostdahl otti kiinnostavan näkökulman vaalirahoituskohuun. Kaikkea jupakasta on sanottu, mutta juurikaan ei ole huolta kannettu näiden maakuntien Suomen yritysten vastuusta kuluttajille. Kyllä kai kuluttajaa kiinnostaa tietää kenen kampanjaa yrityksen voitoista tuetaan.

Ostokäyttäytymiseen ei voi olla vaikuttamatta se, mitä puolueita ja ketä on tuettu. Euronsa antaa ilman muuta mieluummin sen yrityksen kassaan, joka tukee kuluttajalle tärkeitä arvoja. Tänä päivänä firmoja vaaditaan kertomaan monenlaisia tietoja toiminnastaan yhteiskuntavastuun nimissä. Lisättäköön listan jatkoksi nimet keitä on tuettu. Saapa nähdä syntyykö valistuneiden kuluttajien toimesta vaalirahaboiketteja. Ei Ideaparkille, ei Maskulle...

Avoimuutta ei voi liikaa korostaa.

Vasemmistoliiton vallanhimo hämmästyttää

Oulun vasemmistoliiton kellokkaat ovat olleet viime päivänä näyttävästi äänessä paikallisissa lehdissä. Lähestyvät kunnallisvaalit ovat herättäneet puolueessa piilevän vallanhalun: nyt halutaan rynniä valtuuston johtoon. Ryhmän puheenjohtaja Risto Kalliorinne ei paljoa kainostellut ilmoittaessaan ykskantaan tavoittelevansa ykköspuheenjohtajan nuijaa.

Tällaista vallanhimoa on tavattu politiikassa toki toisaallakin. Sukua ilmiölle on pääministeri Matti Vanhasen vallanhimo hänen ilmoittaessaan pyrkynsä jatkaa tehväänsä vielä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Näitä poikia ei vaatimattomuus paljoa kaunista, mutta järjestelmän turvalukko on onneksi äänestäjien tahto. Vaaleissa puheet punnitaan.

Vasemmistoliitto haluaa hyökätä erityisesti SDP:n kimppuun. Tämä kohauttaa väkisinkin kulmia. Politiikka on tietysti taistelua kannatuksesta ja asemista, mutta toisaalta: ilman yhteistyökykyä ei pitkälle pötkitä. Kun Kalliorinne arvostelee erityisesti nykyisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tuija Pohjolan (sd.) saaneen asemansa vain punavihreiden koalition ansiosta, hän ohittaa sujuvasti sen tosiseikan ettei hänelläkään ole asiaa tuolle paikalle ilman mainittua yhteistyötä. Vai kuvitellaanko vasemmistoliitossa, että yhteistyölippu voidaan lunastaa vain omiin tarpeisiin?

Tähtivieraana vaaleihin on saatu Kainuusta ex-kansanedustaja Anne Huotari, mikä lanseerattiin otsikot paukkuen. Tervetuloa Anne vaan, tilaa ansioituneille naisille on. Huotari-innostuksen taustalle jää se vasemmistoliitolle kipeä tosiseikka, ettei puoluen listoilla eikä ryhmässä ole juurikaan uusia nuoria nimiä. Mille tahansa puolueelle nuoret ovat elinehto, minkä Oulun demarit ovat oivaltaneet. SDP:ssä on nostettu nuoria hyville paikoille niin piirissä kuin paikallisyhdistyksissäkin. Oulun valtuustoryhmässä on erityisesti varavaltuutetuissa useita päteviä nuoria, jotka syksyn vaaleissa tulevat tekemään läpimurron. Kaikki kunnia konkareilla niin omissa kuin muidenkin riveissä, mutta uskottavaa kunnallispolitiikkaa ei Oulun kaltaisessa opiskelijakaupungissa tehdä pelkkien vanhojen partojen voimin.

Vapusta kesää kohti

Itse kullakin on omat vappuperinteensä. Itse muistan lapsuudesta vapun käynnistäneen kesän, äiti kaivoi kesäkengät esiin ja isä osti vappumatinean jälkeen ensimmäisen tötterön Madetojansalin kulmilta. Työväen vappuun kuuluvat marssit ja puheet. Tänä vappuna olin Kuusamossa puhumassa.

Ylen tänään julkistetun mielipidetutkimuksen mukaan SDP:n puheenjohtajakilvassa on uusi ennakkosuosikki. Jutta Urpilainen oli kirinyt Tuomiojan jälkeen kakkoseksi, ja toisen kierroksen ennusteen mukaan hän peittoaisi sekä Tuomiojan että Filatovin. Johan tuli dynamiikkaa tähän kisaan.

Mielipidemittauksia tosin vielä tulee. Mieleen muistuu kokoomuksen puheenjohtajakiertue, jonka aikana Marjo Matikainen-Kallström oli ylivoimainen ennakkosuosikki ja runsaasti kannatusta sai myös Ben Zyckowicz - jopa ilman että hän oli edes mukana koko kisassa. Myös SDP:n historiassa puheenjohtajavalinnat ovat olleet yllätyksellisiä. Paavo Lipponen peittosi aikoinaan Antti Kalliomäen vasta itse puoluekokouksessa pitämänsä veret seisauttavan puheen avulla.