Tytti Tuppurainen

Tämä blogi on poistunut käytöstä

2010-11-09T05:32:00.000-08:00

Olen siirtänyt blogini uusituille kotisivuilleni.

Tämä blogi on poistunut käytöstä. Tervetuloa uusille sivuille!

Tytinpäivän kahvit

2010-09-14T23:36:00.000-07:00

Nimpparikahvit juodaan nyt etukäteen, sillä oikea päivä olisi lauantaina. Tervetuloa!

Presidenttipelissä

2010-08-25T00:25:00.000-07:00

Kansalaiset, medborgare!

Nyt kun minua on esitetty SDP:n presidenttiehdokkaaksi, on tietenkin aivan aluksi syytä kiittää.

Mutta jo seuraavaksi on syytä miettiä kuinka tästä kunniasta voi kunnialla kieltäytyä. Riittänee se, että sanoo olevansa ihan vaan kansanedustajaehdokas?

Toisaalta, kun tulee kerran eläissään mainituksi tohtori Pentti Arajärven ja eläköityvän piispan Eero Huovisen kanssa samassa kolmikossa presidentin virkaan liittyen, niin onhan se jotain; kiitos ja kumarrus Kalevalle.

Tavara kiersi

2010-08-17T10:21:00.000-07:00

Kierrätys kannattaa. Viikonlopun kirppiksella Hiukkavaaran Laatukirpputorilla oli todella mukavaa. Tavara vaihtoi omistaa, ja samalla tuli monet jutut juteltua.

Tämä otetaan uudestaan.

Ei maahanmuuttajavihalle, ei kaksille työmarkkinoille

2010-08-17T10:17:00.000-07:00

Maahanmuuttokeskustelussa laineet lyövät korkealle. Netin keskustelupalstoilla tapaa ”maahanmuuttokritiikkiä”, jota ei voi luonnehtia enää kuin verenhimoiseksi. Toisaalla leimakirves iskee puolueita. SDP:tä on syytetty siitä, että sen maahanmuuttopoliittisen ohjelman kirkkain idea olisi kopsattu rasistiselta ääriryhmältä. Tämä ei pidä paikkaansa. Ohjelmastamme ei löydy maahanmuuttovastaista kiihotusta, ei etsimälläkään. Ei siitä löydy edes ilmaisua "maassa maan tavalla".

Mainittu periaate on kyllä omalla tavallaan rakennettu ohjelman sisään, sen yhdeksi johtoajatukseksi. Esimerkiksi näin se ohjelmassa lukee: "Ulkomailta Suomeen tulleilla työntekijöillä on oikeus samoihin palkka- ja työehtoihin kuin suomalaisilla ja heitä on informoitava oikeuksistaan."

Suomeen on syntymässä kahdet työmarkkinat. Se tarkoittaa pimeää, harmaata työtä, jonka piirissä ei kunnioiteta suomalaisia työehtoja, vaan poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Usein tällaisen hyväksikäytön kohteeksi joutuu tahtomattaan maahanmuuttaja, jolla on muun muassa kielitaidossaan puutteita. Tilannetta on vaikeuttanut hallituksen toteuttama työsuojeluresurssien leikkaaminen.

SDP haluaa turvata kaikille työtä tekeville säälliset työolot ja -ehdot. Hyvästä syystä olemme suhtautuneet kielteisesti työsuojeluvalvonnan purkamiseen ja kriittisesti niin sanotusta saatavuusharkinnasta luopumiseen.

Jokaiselle ihmiselle kuuluu jakamaton ihmisoikeus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ketään ei saa riistää työelämässä. Suomessa on teetettävä työtä vain ja ainoastaan suomalaisten työehtojen mukaisesti.

Kokoomus ja Keskusta ovat puolestaan ottaneet maahanmuuttopolitiikkansa periaatteeksi kaksien korttien käyttämisen. Toisaalla on sivistynyttä ja suvaitsevaista ulko- ja pääministeriä ja toisaalla on jyrkkää maahanmuuttovastaisuutta, joka eroaa nimettömästä nettikiukusta enemmän tyylinsä kuin sisältönsä puolesta.

Keskustelu maahanmuutosta on selvästi tarpeen. Asiasta puhuessaan SDP:n tavoitteena on omalta osaltaan yksinkertaisesti rehellisyys ja avoimuus: sama viesti kaikille.

Kirpparille

2010-08-10T08:39:00.000-07:00

Tervetuloa!

Suurmessuilla

2010-08-10T07:43:00.000-07:00

Oulun Suurmessuilla oli kuhinaa demarien osastolla. Ihmisiä veti niin Liisa Jaakonsaaren Brysselin matka-arvonta kuin SDP:n presidenttikysely, jossa pyydettiin ihmisiä esittämään kuka olisi demarien tuleva presidenttiehdokas. Kannatusta saivat ainakin Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja, Lasse Lehtinen, Gustav Hägglund, Eero Heinäluoma, Kaari Utriokin sekä Mikael Jungner ja kotikentällään vahva Liisa Jaakonsaari. Odotan puoluetoimiston analyysia ja tarkempia lukuja.

Jungnerin (yllä kuvassa kanssani) vierailu aiheutti yleisöryntäyksen ja osoitti, että valinta puoluesihteeriksi osui oikeaan. Sitä vain ihmettelen, että messuilla samaan aikaan vieraillut kansanedustaja Ben Zyskowicz sai suuremman mediahuomion. Zyskowicz esitti Kalevassa, että rahat Pohjanmaan rataan saadaan kehitysyhteistyöstä. Valitettavasti kehitysyhteistyö jää aika vähiin, jos kotimaan liikenneyhteydet täytyy hoitaa köyhien maiden ihmisten kustannuksella.

Kesää kuin viimeistä päivää

2010-08-04T09:32:00.000-07:00

Tämän kesän jälkeen ei tarvitse turvautua pelkkiin korulauseisiin akkujen latautumisesta. Kyllä nyt on ollut hieno ja ainutlaatuinen kesä. Helle on ollut monille jopa sietämätön.

Kesän kuluessa on ollut monta kivaa tapahtumaa. Olen osallistunut kesätapahtumiin ja markkinoille muun muassa Vihannissa, Raahen Pekanpäivillä, Pudasjärvellä ja Kalajoella. Oulussa aika on kulunut Ainolanpuistossa ja torilla, ja tietysti Kuninkuusraveissa. Myös pride-piknikille pääsin. Kuvissa olen Pudasjärvellä (bongaa myös pahvi-tytti!). Kuvaajana Päivi Vesteri.

Lasten kanssa olemme uineet niin Iijoessa, Oulujoessa kuin Kiiminkijoessakin. Ja Nallikarissa tottakai, sekä muutamilla soramontuilla. Eräs unohtumaton kokemus oli savusauna, johon pääsin ensi kertaa elämässä. Olemme kuokkineet uusia perunoita ja syöneet mansikoita suoraan maasta - kaikki parasta kesää.

Parhaillaan on menossa Oulun Suurmessut. Olen joka päivä messuilla osastolla 148. Tervetuloa tapaamaan. Lauantaina vierailen Kiiminkipäivillä klo 10.

Ei vieläkään rataa

2010-08-02T02:22:00.000-07:00

Pohjoinen saa pärjätä omillaan. Tai siltä ainakin vaikuttaa, kun tutkii viime viikolla julkistettua valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiesitystä. Valtiovarainministeriö ei ole korvaansa lotkauttanut pohjoisen yksimieliselle kannalle Pohjanmaan radan kunnostamisesta. Tarve ratatöihin on huutava, ja investointisuunnitelmat ovat selvät. Rahaa tarvittaisiin liikenneministeriön mukaan vähintään 40 miljoonaa euroa, jotta eivät työt katkeaisi. Katainen lupaa kuitenkin vain 5 miljoonaa euroa, mikä ei riitä mihinkään. Tällä rahalla ei saada kaksoisraidetta edes Ylivieskaan, saati Ouluun.

Nopea junayhteys Helsingistä Ouluun olisi selkeä signaali tahdosta kehittää koko maata. Kasvusykäys, joka olisi verrattavissa taannoiseen Oulun yliopiston perustamiseen. Hallitus rakentaa Pohjanmaan rataa kuitenkin kuin Iisakinkirkkoa. Tämäkin Pohjois-Suomelle elintärkeä hanke näyttää jäävän seuraavan hallituksen hoidettavaksi.

Kesäilta kanssani

2010-06-15T06:31:00.000-07:00

Tule viettämään leppeää kesäiltaa kanssani maanantaina 21.6. klo 18.00 alkaen Villa Salmenrantaan Hietasaaren huvila-alueelle (Keulapuomintie 11, katso tarkemmin tästä linkistä ).

Tavataan rennoissa merkeissä ja suunnitellaan eduskuntavaaleihin valmistautumista. Paljastamme myös salaisen kampanja-avustajan. Tätä ei voi missata!

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja omien eväiden grillausmahdollisuus. Tule mukaan koko perheellä ja tuo kaverisikin. Pukeutuminen säänmukaisesti. Lisätietoja antaa kampanjapäällikkö Mikko Sormunen puh. 040-721 6879 tai mikko.sormunen@osekk.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

Hyvästit ratahankkeille?

2010-06-12T08:44:00.000-07:00

Keskusta puolue on tehnyt henkilövalinnat Lahden puoluekokouksessa. Pohjois-Pohjanmaan ja samalla Pohjois-Suomen keskustalaiset kärsivät valinnoissa tuntuvan tappion. Paavo Väyrynen ei pärjännyt puheenjohtajakisassa, ja Antti Rantakangas tiputettiin puoluejohdosta varapuheenjohtajavaalissa. Keskustalla ei siten ole enää Pohjois-Suomen edustajaa puolueen kärkipaikalla.

Tämä on tappio koko Pohjois-Suomelle. Voinemme heittää hyvästit tärkeille Pohjois-Suomen hankkeille, kuten Pohjanmaan radan kunnostukselle. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on jo linjannut, ettei hän aja Pohjanmaan radan kunnostusta kaksiraiteiseksi Ouluun saakka. Nyt keskustassa ei ole vähäisintäkään voimaa, joka tämän pohjoista kurjistavan päätöksen kääntäisi.

Pohjoisen Suomen asioita ajamaan tarvitaan nyt verekset voimat. On yhdistettävä eri poliittisten puolueiden toimijat, etteivät alueemme tärkeät tulevaisuushankkeet jää yksi toisensa jälkeen toteutumatta.

Puoluekokoustunnelmia

2010-06-07T01:17:00.001-07:00

Joensuusta muutama kuva (molemmissa kuvaajana Anna-Riitta Kainulainen). Ryhmä oli komea.
Alla taputetaan hyvässä tunnelmassa Jutta Urpilainen uudelle kaudelle. Vieressäni istuu Eero Kippola.

SDP. Kansan edustaja.

2010-05-30T11:15:00.001-07:00

Kaikki on mahdollista. SDP on rakkauden puolue.

Joensuun puoluekokouksen jälkeen kaksi asiaa on varmaa: puheenjohtaja Jutta Urpilainen vahvisti asemaansa puolueen johtajana, ja valittuamme Mikael Jungnerin puoluesihteeriksi lähdemme kevään 2011 eduskuntavaaleihin uudella väännöllä. Keskusta ja kokoomus saavat todellisen haasteen.

Moni on ehtinyt epäilemään miten demareiden kolmoiskärki Urpilainen-Heinäluoma-Jungner toimii. Minä uskon että se puree. Jungner toi puoluejohtoon tarvittavaa katu-uskottavuutta tietyn politiikkaa vähemmän seuraavan ihmisryhmän parissa. Sellaista sanomaa, johon muun muassa Barack Obaman kampanja rakentui – horjumatonta uskoa parempaan. Kaikki on mahdollista. SDP on rakkauden puolue!

Heinäluoma taas vetoaa ns. peruskannattajiin. Se on tarpeen, sillä työväenliikkeen pitää kyetä puhuttelemaan kaikkia kansankerroksia. Mutta SDP:n suuresta linjasta täytyy pitää kiinni. Ihmiset odottavat SDP:ltä ennen kaikkea ratkaisuja talouden ja työllisyyden vaikeisiin kysymyksiin. Ihmisten hätää ja epävarmuutta tulevaisuudesta ei saa käyttää hyväksi rakentamalla epärehellisiä syitä ja seurauksia talouskriisiin. Luottamuksen palauttaminen ja uskottavan talouden tasapainottamisohjelman laatiminen on SDP:n ydinosaamista, ja siinä on avain tulevaan vaalivoittoon.

Urpilainen hahmotteli linjapuheessaan aivan oikein tarvetta laatia kahden vaalikauden mittainen julkisen talouden tasapainotusohjelma. Tarvitaan menokuria ja maltillisia pääomaan ja varallisuuteen suunnattuja veronkorotuksia. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että kansan kahtia jakautuminen ja köyhyyden lisääntyminen torjutaan.

Oma varapuheenjohtajaehdokkuuteni meni kuten arvelinkin sen menevän: etelän suuret piirit jyräsivät ja entiset varapuheenjohtajat jatkoivat. Pohjois-Suomen rahkeet eivät riitä puoluejohtoon ilman isojen piirien tukea. Sain kuitenkin hyvää palautetta niin puheestani kuin ehdokkuudestakin. Kiitän tuesta ja rohkaisevasta palautteesta. Ehdokkuus oli tärkeä keskustelunavaus pohjoisesta: keskustapuolue tulee haastaa vahvemmin sen omilla kannatusalueilla. Näin torjumme sen pyrkimyksiä Etelä-Suomessa.

Töisevät kolme päivää Joensuussa kului. Olin mm. kommentaattorina talous- ja työllisyyskeskustelussa ja Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa tv:ssä.
Puoluekokouksen huipensi omalta osaltani se, että sain toimia lauantain kokouksen puheenjohtajana. Valtavan kokouksen vetäminen on huima homma – kunniatehtävä.

Perjantaina Ylivieskaan

2010-05-04T05:02:00.001-07:00

Vappu 2010

2010-05-02T06:38:00.000-07:00

Vappu on kansainvälisen solidaarisuuden ja työn juhla. Nyt solidaarisuus on koetuksella, kun kansainvälinen talouskriisi uhkaa koko Eurooppaa. Myös meiltä suomalaisilta odotetaan tukea toisille EU-maille.

Kysymys on 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksista: ensin kaatuivat riskejä ottaneet pankit. Nyt ovat kaatumassa heikot valtiot. Olemme osana Eurooppaa myrskyn silmässä, ja meidän pitää osata arvioida se, millä tavoin uudesta kansainvälisen talouden myrskyrintamasta ei tule yhtä suuria vahinkoja kuin ensimmäisestä.

Lyhyellä tähtäyksellä meneillään oleva Kreikan kriisi vaikuttaa jopa positiivisesti: euron arvon aleneminen, eli devalvoituminen, parantaa suomalaisten vientiyritysten asemaa. Pitkällä tähtäyksellä tulevat ongelmat: jos Kreikka kaatuu - saati että tauti leviää Portugaliin, Espanjaan ja eteenkinpäin - aiheuttaa se valtavan pankkikriisin Euroopassa, sillä Kreikan lainat ovat eurooppalaisissa pankeissa. Uuden kriisin lasku kaatuu veronmaksajille. Saksa joutuu lamaan ja Suomen ulkomaankauppa kriisiytyy.

Kuluneella viikolla on puhuttu Kreikan mahdollisesta rahoituspaketista, joka on kasvanut alun 45 miljardista nyt jo ehkä 120 miljardiin euroon. Se on valtava lasku. Suomen osuudeksi nämä summat merkitsevät suuruusluokaltaan enimmillään 1,5 miljardia euroa. Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa lisätalousarvion asian hoitamista varten.

Summat ovat suuria ja suurten linjojen vetäjille olisi nyt kysyntää. Mutta hallituksen johdossa ei tunnu olevan ketään, joka kasvaisi tilanteen mittoihin. Talouspolitiikan puheenvuoroista puuttuu tilannetaju. Vaisusti on vain puhuttu siitä, että Kreikalle annettavasta kriisilainasta saadaan isompi korko kuin millä Suomi omat lainansa ottaa. Pahimmassa tapauksessa jäävät kuitenkin korot ja osa pääomastakin saamatta, jos hätärahoitus ei tehoakaan.

Hallituksessa on ajettu linjaa, jossa EU-päätöksentekoa keskitettäisiin pääministerille. Ajatus on hyvä, parlamentarismi sopii kansanvaltaan. Mutta käytännön sovellus jää vajaaksi, jos hallituksessa ei ole ketään, joka valtaa osaisi käyttää.

Vähintä mitä hallitus voisi tehdä, olisi Suomen oman talouden kuntoon laittaminen. Mutta tämä on ollut vierestä katsomisen hallitus: viikon työttömyystilastoista sanottiin, että kasvun kärki on taittumassa. Hallitukselle riittää, että työttömyyden kasvu hidastuu, parannusta ei edes uskalleta tavoitella. Työllisyyspoliittisia investointeja ei ole tehty, vaan hallitus on luottanut pelkkään pääosin hyvätuloisille suunnattuun veroelvytykseen. Myöskään työllistämiseen ei ole lisätty tilanteen vaatimia voimavaroja. Suomi on OECD-maiden häntäpäässä työllistämistoimien osalta.

Työmarkkinoille tarvittaisiin keskitettyä sopimusta. Nyt työnantajat riitelevät keskenään ja työntekijät joutuvat hakemaan oikeuksiaan lakoilla. Seuraava nousukausi pistää työmarkkinat sekaisin, kun kaikki pyrkivät osille talouskasvusta toisista välittämättä. Hallituksen suuri virhe on ollut antaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan rapautua.

Pohjois-Suomelle meneillään oleva talousmyllerrys on vaaran paikka. Tavallisesti nousu tulee tänne Etelä-Suomea myöhemmin ja tavallisesti se edellyttää valtion aktiivisia toimia. Hallitukselta puuttuu näkemys ja tahto, joilla tähän päästäisiin. Pohjois-Suomelle tärkeät investoinnit, kuten ratarakentaminen tai riittävistä ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista ja yliopiston perusrahoituksesta huolehtiminen, ovat puutteellisesti hoidettu.

Seuraavat eduskuntavaalit antavat kansalaisille mahdollisuuden valita, miten tätä maata hallitaan. SDP:n on pyrittävä hallitusvastuuseen omalla uskottavalla talouskasvun ja työllisyyden ohjelmalla.

(Vappupuhe 1.5.2010 Taivalkoskella Jalavan Pirtissä)

Kuoriperunoita ja puuroa

2010-04-23T04:50:00.000-07:00

Olin mielenkiintoisessa tilaisuudessa Laanilan koululla. Sydänliitto oli kutsunut vaikuttajia paikalle arvioimaan kouluruokaa. Minäkin pääsin verestämään kouluruokamuistoja ruokalaan koululaisten joukkoon. Kaksi todella fiksua ysiluokkalaista tyttöä toimi oppainani. Mediaa oli paikalla, ja päivän lehdessä onkin kuva minusta lohisopan äärellä. Ruoka oli oikein maittavaa. Kiitos ruuasta, Oulun Serviisi!

Äkkiä ajattelisi, että koululaisten lempiruokalista olisi pullollaan pitsaa ja hampurilaisia, mutta kaikkea sitä: tilaisuudessa nuoret itse vaativat kuoriperunoita ja puuroa. Kuoriperunoita ja puuroa! Melkoinen muutos on tapahtunut omista kouluajoistani.

Huolestuttavaa sen sijaan on se, että harvan ruokalautanen noudattaa lautasmallia. Joku ottaa leipää liikaa eikä muuta, joku taas ei kasviksia lainkaan. Kovasti pitää valistaa, jotta koululaiset oppisivat syömään ravitsevan lounaan. Ilmainen kouluruoka on sentään hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, josta monessa Euroopan maassa vain uneksitaan. Saa sitä perheenäiti revetä moneksi vaikkapa Italiassa, kun täytyy kesken töiden lähteä huolehtimaan lasten syömisestä.

--

Olen ahkeroinut monessa hommassa, ohessa linkkejä muutamiin kirjoituksiin ja esityksiin: Maakunnan ilmastostrategian sivuilla on nettikolumnini ilmastonmuutoksesta.
Turveteollisuusliiton kevätseminaarin esitykseni voit lukea täältä.
Tiistaina puhuin Valtioneuvoston Tulevaisuusfoorumissa aiheesta Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa. Esityksenä on täällä. Oulun demareiden kotisivulla on kolumnini lisääntyvästä köyhyydestä, kun sivua vähän rullaa alaspäin.

Esivaalivoitto hyvä lähtökohta

2010-04-02T05:44:00.000-07:00

Oulun demaripiiri äänesti minut 4206 äänellä ykköseksi vaalipiirin kattavassa eduskuntavaaliehdokkaiden esivaalissa. Samoin samaan aikaan käydyissä puoluekokousedustajien jäsenvaalissa tulin ykköseksi Oulun vaaliyhtymässä. Tulos tuntuu hienolta: lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni.

Esivaalivoitto uutisoitiin monessa mediassa. Sanomalehti Pohjolan Työn uutisen voi lukea tästä linkistä

Tulos merkitsee ennen kaikkea sitä, että kentän tuki on luja ja että eduskuntavaalikampanjani käynnistyy nyt kärkiehdokkaana. Huimaa... tiesin että tukea on, mutta näin selkeä ykköstila oli yllätys. Teen parhaani lunastaakseni odotukset. Tilastollinen tosiseikka on, ettei jäsenvaalin voittaja ole ikinä jäänyt valitsematta Arkadianmäelle.

Pärjäsin myös Tradekan vaaleissa: tulin valituksi edustajistoon demarilistan kakkosena. Olen kiitollinen luottamuksesta ja lähden mielenkiinnolla mukaan Tradekan toimintaan.

Kevään mittaan on monenlaisia tilaisuuksia. Puhun mm. Turveteollisuusliiton seminaarissa, Valtioneuvoston Tulevaisuusfoorumissa ilmastonmuutoksesta, Demarinuorten nuorisotyöllisyysvoimalassa sekä kansainvälisessä äitienpäivän tilaisuudessa. Mukavaa että rientoja riittää.

Kongressissa Strasbourgissa

2010-03-21T05:23:00.001-07:00

Euroopan Neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressi CLRAE kokoontui viime viikolla 18. täysistuntoonsa Strasbourgissa Ranskassa.

Kuulun Suomen valtuuskuntaan. Oli kunnia edustaa Pohjois-Suomea. Asialistalla olivat mm. ihmisoikeudet paikallishallinnossa sekä Kööpenhaminan ilmastokokouksen johtopäätökset paikallistasolla. Suosituksissa vedottiin aluehallintoon, jotta paikallisesti aloitettaisiin varautuminen ilmaston lämpenemiseen. Täällä meillä asia on jo vireillä, sillä parhaillaan laaditaan maakunnallista ilmastostrategiaa, jonka neuvottelukunnan vetäjä olen.

On erittäin tärkeä käydä vuoropuhelua laajan Euroopan alueella. Se takaa alueen vakautta ja turvallisuutta. Koko Euroopan Neuvosto järjestönä perustettiin aikoinaan 1949 teemalla ”Ei koskaan enää”, mikä viittaa Toisen Maailmansodan kauhuihin. Kongressilla on arvokas tehtävä ylläpitää paikallisen ja alueellisen itsehallinnon periaatetta. Neuvoston päämajan edustan lippurivistö on vaikuttava. Se ei näy kuvassa, mutta silti:

Kongressi valitsi äänestämällä uudeksi pääsihteerikseen itävaltalaisen Andeas Kieferin. Kiefer (kuvassa) tulee järjestön ulkopuolelta, ja lupasi laittaa vauhtia kongressin toiminnan tehostamiseen.

Strasbourg on kaunis kaupunki. Asukkaita on noin kaksinkertaisesti Ouluun verraten. Erityisesti joukkoliikenteen toimivuus on hätkähdyttävän hyvällä tasolla. Bussit ja raitiovaunut kulkivat muutaman minuutin välein - mallikaupunki meikäläisille.

Seksuaalirikoslakia tiukennettava

2010-03-05T10:24:00.000-08:00

Kansainvälistä Naistenpäivää vietetään 8.3. Sen kunniaksi maakuntaliitto järjestää vastaanoton, nyt jo viidettä kertaa. Olen emännöimässä naistenpäivän viettoa Oulun Tyttöjen Talolla Kello viiden tee -tapahtumassa.

Naistenpäivän vuoksi vakavaa asiaa.

Suomi kunnostautuu yleensä hyvien ihmisoikeuksien maana – onneksemme aivan ansiosta. Voimme olla tyytyväisiä, kun vaikkapa sananvapautemme kerää maailmalla hyväksyntää.

Hyvä suoritus ei silti anna aihetta ummistaa silmiä epäkohdilta.
Valitettavasti emme kaikilta osin yllä kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin.

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. julkistetaan Amnestyn raportti
seksuaalirikoskäytännön puutteista Pohjoismaissa. Suomen osalta
erityisen kiireellistä on seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön
korjaaminen. Kansainvälisessä oikeudessa vakiintuneen käytännön
mukaan raiskauksen tunnusmerkiksi riittää suostumuksen puute.
Suomessa, toisin kuin jo useissa Euroopan maissa, pelkkä
tahdonvastaisuus ei riitä tekemään raiskauksesta raiskausta, vaan
meillä tuomioistuimet arvioivat teossa käytettyä väkivaltaa.

Lainsäädännössämme raiskausrikoksia on kolmen tasoisia: törkeitä
raiskauksia, raiskauksia ja sukupuoliyhteyteen pakottamisia.
Viime mainittu on useimmiten kyseessä, kun oikeusistuimet tuomitsevat raiskauksista tavallisen kansan oikeustajun vastaisilla lievillä tuomioilla. Siispä, jos uhri on esimerkiksi humalan vuoksi tiedottomassa tilassa, voidaan tätä käyttää lieventävänä seikkana. Kukaan ei puolusta tiedottomaksi humaltumista, mutta kyse onkin siitä, ettei pahoinpitelijä tai lompakkovaras pääse vähemmällä uhrin humalan takia.

Kun käytetty väkivalta on raiskauksen mittari, riistetään ihmiseltä
seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Jokaisella on oltava mahdollisuus
päättää kehostaan ja kieltäytyä yhdynnästä. Rikosta pidä lieventämän
se, onko väkivaltaa käytetty paljon vai eikö lainkaan. Suostumuksen puute riittää. Raiskaukset on määriteltävä aina virallisen syytteen alaisiksi. Suomen on korjattava rikoslainsäädäntöä tältä osin
ankarampaan suuntaan.

Lainsäädäntö kuvastaa aina yhteiskunnan arvoja ja moraalia. Muutosta
tarvitaan, sillä emme halua viestittää suvaitsevamme
seksuaalirikollisuutta.

---

Lopuksi kevennys. Yle Ouluradio kävi meillä tekemässä juttua, tällä kertaa kengistä. Jos et kuullut juttua, niin tiivistelmän voit katsoa tästä linkistä.

Seuraava hallitus hoitaa?

2010-03-01T05:16:00.000-08:00

Suomen kansantalous oli hyvässä kunnossa porvarihallituksen aloittaessa taipaleensa. Demarit olivat hoitaneet tehtävänsä hallituksessa hyvin, ja saatettiin puhua julkisen talouden jakovarasta.

Toisin on nyt. Talouden puskurit on kulutettu, ja jakovara on muuttunut alijäämäksi.

Lähes kaikki elvytystoimet ovat olleet veronalennuksia, jotka on rahoitettu kasvattamalla valtionvelkaa. Veroelvytys on ollut kuitenkin tehotonta: lisäraha ei ole suuntautunut kulutukseen, vaan hyväosaiset ovat lisänneet säästämistä.

Hallitus on tehnyt kaikkiaan noin kolmen miljardin veronkevennykset saavuttamatta niille asettamiaan tavoitteita – työttömyys kasvaa ja uhkaa ylittää 300 000 työttömän rajapyykin piakkoin. Paremman työllisyysvaikutuksen olisi saanut työllisyyttä tukevin investoinnein, mutta tätä vaihtoehtoa ei hallitus ole halunnut käyttää.

Pyyhkeitä talouspolitiikan linjasta on tullut niin oppositiolta kuin EU-komissioltakin. Samaa viestiä välitti myös puhemies Sauli Niinistö vaatiessaan talouspolitiikan suunnanmuutosta. Tukensa tälle on jo ehtinyt esittää demarien uusi ryhmänvetäjä Eero Heinäluoma.

Muissakin EU-maissa budjettivajeet ovat ennätyksellisiä. Kuluvana vuonna keskimääräinen budjettialijäämä on likimain seitsemän prosenttia – Kreikassa ja Irlannissa jopa yli kymmenen prosenttia.

Suomi on yhä parhaimmistoa, vaikkei meillä enää ole paljoa kehuskeltavaa. Vuodelle 2008 kertyi vielä 4,5 prosenttia julkisen talouden ylijäämää, mutta tänä vuonna luku on sama ellei suurempikin - miinusmerkkisenä.

Kaikki EU-maat velkaantuvat karmeaa tahtia. Vakaussopimuksilla on enää paperin arvo, kun velan tason ihanteeksi asetuttu 60% bkt:sta on jo kaukana: ennusteen mukaan vuonna 2011 EU-maiden velkaantumisaste jo keskimäärin jo yli 80%.

EU:n yllä on velkaantuvien kansantalouksien, ikääntyvän väestön ja kasvavan työttömyyden kolmoisgiljotiini, kuten europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on sattuvasti sanonut.

2011 eduskuntavaaleilla on merkitystä, mihin suuntaan Suomi menee.

Tukiryhmä koolle 23.2.

2010-02-17T21:56:00.000-08:00

On aika kutsua tukiryhmä koolle.

Siispä kaikki, jotka olette kiinnostuneet poliittisesta toiminnastani ja tulevien eduskuntavaalien kampanjatyöstani, tervetuloa tukiryhmääni ja avoimeen tukiryhmän aloituskokoukseen tiistaina 23.2. klo 18 Kirkkotorin koulutuskeskukseen (Asemakatu 5, Oulu).

Tervetuloa!

Ystävänpäivän tilaisuus Liisa Jaakonsaaren ja Petri Sirviön kanssa oli onnistunut. Samalla fiiliksellä on hyvä jatkaa.

Talous, teollisuus ja työpaikat Pohjois-Suomessa

2010-02-11T01:20:00.000-08:00

H-hetki lähestyy Pohjois-Suomelle. Nousemmeko lamasta pärjääjien joukkoon, vai alkaako hidas näivettyminen? Monikaan ei tunnu oivaltaneen mikä hetki aamuyöstä nyt on.

Norsunluutorneista on laskeuduttava aivan aluepolitiikan perusasioiden ääreen: osaamiseen, liikenteeseen ja luonnonvaroihin.

Pohjoisen on huolehdittava osaamisestaan. Oulun yliopiston rooli on elintärkeä, sillä osaamisen tutkimusperusta syntyy yliopistolla. Oulun yliopistolla on oltava vahva taloudellinen perusta. Sen turvaamiseksi yliopisto on käynnistänyt yliopistorahastoa kartuttavan varainhankintakampanjan. Rahastoon kertyvien lahjoitusten tuotolla tuetaan innovatiivisen tutkimuksen jatkuvuutta. Itse koottu raha on tarpeen, mutta silti nyt on korkea aika tunnustaa, että tarvitsemme edunvalvontaa, jolla turvataan valtion vastuulla oleva perusrahoitus. Tänäkin vuonna yliopistolta puuttuu noin 9 miljoonaa, jonka maksaminen on valtion vastuulla. Tilanne on kestämätön, ja vaatii nopeaa korjausliikettä eduskunnalta.

Yliopiston ohella on varmistettava ammattikorkeakoulun iskukyky, sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen laatu.

Myös peruskoulun taso tulee taata: Oulu on Pohjoisen Suomen keskus, ja sen vuoksi esimerkiksi riittävän kielivalikoiman turvaaminen perusopetuksessa on välttämätöntä. Ranskan, venäjän – tai kiinan ja arabian – kielen opetuksen saaminen lapselle ei ole mitään erikoisuuden tavoittelua, vaan tulevaisuuden turvaamista, mihin vanhempien soisi tarttuvan entistä hanakammin.

Pohjois-Suomi ei pärjää ilman sujuvia liikenneyhteyksiä. Paljon liikematkoja tekevät ihmiset ovat lamavuoden aikana valittaneet, kuinka Oulu ei enää olekaan aina joustavan ja kohtuuhintaisen lentoyhteyden päässä. Tämäkin asia kaipaa korjausta, mutta ensisijaisesti yhteyksiä pitäisi parantaa rakentamalla nopeasta ratayhteydestä toimiva kilpailija lentoliikenteelle. Raiteilla on lentämiseen verrattuna monia etuja: siitä voidaan rakentaa verkostoyhteys, jossa muualla Suomeen meno ei aina vaadi Helsinki-Vantaan kautta kiertämistä. Ja ennen kaikkea: rautatieliikenne kestää tiukankin ympäristötarkastelun.

Ouluun on saatava nopea raideyhteys. Vähempään ei pidä tyytyä.

Tosiasia kuitenkin on, ettei rataverkkoon koskaan investoida vain pelkän henkilöliikenteen hoitamiseksi. Tavarankuljetuksessa on kajottava ympäristön kannalta arkaan asiaan, nimittäin pohjoisen Suomen luonnonvarojen (kuten kaivannaisten) hyödyntämiseen. Asian tekee araksi juuri edellä esiin tullut ympäristökysymys. Miten voimme hyödyntää luonnonvaroja ilman, että rasitamme ympäristöä?

Monessa tulevaisuudennäkymässä halutaan Suomen keskittyvän yksinomaan aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden tuottamiseen. Luonnonvarojen, uusiutuvienkin, käyttö on näiden näkyjen mukaan menneisyyttä. Asiassa on vielä ajattelemisen aihetta. Talouden rakennemuutoksesta huolimatta luonnonvaroihin perustuva teollisuus ei maailmasta ole katoamassa. Kysymys on siitä, missä luonnonvaroja hyödynnetään ja miten kestävästi niitä hyödynnetään.

Euroopan unioni on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana onnistunut leikkaamaan kolmanneksen taloutensa kokoon suhteutetusta hiilikuormasta. Niinpä Euroopassa tuotettu kansantuote-erä aiheuttaa vain kolmanneksen kasvihuonekaasuja Kiinaan verrattuna. Tämä johtuu palveluiden suuresta merkityksestä, mutta suurelta osin teollisuuden tarkemmasta energiatehokkuudesta.

Pohjois-Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä luonnonvarojen vastuullisessa käytössä. Sitä olemme toki jo nyt. Teollisuuden täysi ulkoistaminen maamme ulkopuolelle ei olisi vastuullista ympäristö- saati työllisyyspolitiikkaa. Tulevaisuudessa voimme tehdä luonnonvara- ja ympäristöosaamisesta itsenäisen vientivaltin, jolla luomme uutta kasvua ja työpaikkoja.

(Kolumni julkaistu Forum24:ssä 9.2.2010.)

Tervetuloa!

2010-02-05T01:54:00.000-08:00

Maakunnan kuuluu mahdollistaa

2010-01-25T08:53:00.000-08:00

Greenpeace osoitti mieltään tänään Pohjois-Pohjanmaan liiton viraston oven edessä. En harmi vaan ennättänyt nähdä heitä, vaikka olin tullut jo kahdeksaksi kokouksiin liittoon. Kylmähän ulkona tulee, ja ehkä tarkoituskin oli saada vain näyttävät lehtikuvat, eikä jäädä jaarittelemaan päättäjien kanssa. Tiedä häntä.

Ydinvoima oli saanut mielenosoittajat liikkeelle. Tänään nimittäin oli maakuntahallituksen käsittelyssä Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava, jolla kaavoitetaan alueet Pyhäjoen Hanhikivelle mahdollista Fennovoiman ydinvoimalaa varten.

Minä en kuulu ydinvoiman ajajiin. Olen, kuten olen monessa todistanut, uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden aktivisti. Kannatin silti äänestyksessä maakuntakaavan hyväksymistä ja sen viemistä maakuntavaltuuston käsittelyyn. Miksi?

Ajattelin näin: maakuntakaavalla emme päätä ydinvoimasta. Ratkaisun ydinvoimalasta tekee eduskunta. Eduskunnalla tulee olla käytettävissään soveltuvat sijaintipaikat, jos ja kun päätös ydinvoimalasta tulee. Eduskunnalla tulee olla edellytykset tehdä hyvä päätös, oli se luopua tai lisätä ydinvoimaa.

Maakuntakaavan hylkäämällä sen sijaan olisimme sulkeneet pois mahdollisuuden päättää sijaintipaikaksi Pohjois-Pohjanmaa. Se ei olisi viisasta politiikkaa, sillä maakunnan tulee mahdollistaa. Kyseessä on alueemme historian mittavin teollinen investointi, mikäli eduskunta luvasta näin päättää, ja voimayhtiö paikan näin valitsee. Tätä en ole valmis täysin torpedoimaan, jos se vain kaavasta olisi kiinni.

Omassa punninnassani painoi ympäristöviranomaisten kanta. Ympäristöviranomaisen mukaan Hanhikiven hanke ei aiheuta merkittäviä välittömiä haittoja alueen luontotyypeille ja lajeille. Alueemme ympäristöviranomaiset eivät ole mitään kepeitä herroja, kuten muun muassa Kollajan YVA:n yhteydessä olemme nähneet. Ympäristöviranomaisen kanta on painava, luonto ei tuhoudu.

Kaava siis etenee maakuntavaltuustolle, joka kokoontuu päättämään asiasta 22. helmikuuta.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lyly Rajala oli lahjojen kanssa liikkeellä kokouksessa. Ja ei, Lyly ei lahjonut meitä kannattamansa ydinvoiman taakse. Vaan herra oli lomaillut Thaimaassa (kuten me hänen facebook -kaverinsa olemme saaneet lukea), ja toi kaikille maakuntahallituksen naisille tuliaisiksi silkkihuivit. Valitsin omani lempivärini perusteella, eli päivään sopivan vihreän.

Törmäilevät valtionyhtiöt

2010-01-04T08:21:00.000-08:00

Mikä näitä valtionyhtiöitä oikein vaivaa?

Pitkin talvea on kuultu takkuilevasta liikenteestä. Pendolino-junien hyytyminen on jo klisee, ja Finnairin myöhästelyistä uhkaa muodostua toinen. Lapin matkailubisnekselle nähty matkalaukkukatastrofi on märkä rätti päin naamaa, minkä korjaamiseksi tarvitaan melkoinen matkustamisen kasvojen kohotus.

Mutta ei, loppua ei näy: uusin luku kirjoitettiin tänään Helsingin rautatieasemalla. Karkaavat junanvaunut eivät ole leikinasia. Luojan kiitos ihmishenkien menetykseltä säästyttiin. Mutta luulisi, olisi todellakin luullut, että junien jarrujärjestelmät kestävät Suomen pakkasen. On täällä sentään aika usein lunta ja jäätä!

Omakohtaista kokemusta valtionyhtiön törmäilystä tuli joulunaikaan. Finnairin kone oli juuri lähdössä Belgiaan. Odotimme kentällä vielä jäänpoistoa, mutta kaikkea muuta: jäänpoistosta vastaava huoltoajoneuvo törmäsi koneeseemme. Kapteeni kuulutti, että koneen moottori on pahasti vaurioitunut, eikä sillä koneella lennettäisi pariin viikkoon. Konetta piti vaihtaa. Kaikkea siis voi sattua, huoltoajoneuvotkin voivat kolaroida koneet lentokyvyttömiksi.

Sinänsä, jos lentokoneeseen pitää jonkun törmätä, niin toki mieluiten juuri näin vielä kun ollaan kentän kamaralla.

Mutta alkaa olla korkea aika, että näihin valtionyhtiöihin tehdään laatutarkastus. Matkustaminen on välttämätön osa monen ihmisen arkea, ja lento- ja junaliikenteen laatuun ja turvallisuuteen on voitava luottaa.

2010-luvulle

2010-01-03T09:01:00.000-08:00

Vuosi on vaihtunut valoisan pakkastalven merkeissä. Kävin joululomalla Belgiassa. Brysselin joulumarkkinat olivat runsaat ja tunnelmalliset, ja kaupungin tunnetuin pikkupoika, Manneken Pis, oli asianmukaisesti pukeutunut:

Oululaisittain avartavaa oli vierailla vajaan sadantuhannen asukkaan Monsin kaupungissa. Siellä oli autoton kävelykeskusta järjestetty tavalla, jonka soisi inspiroivan täälläkin: keskustakehän ulkopuolella oli runsaasti paikoitusalueita, joilta (sekä juna-asemalta) liikennöi tihein vuorovälein kolme linjaa busseja keskustaan ja sen alueella. Bussit olivat matkustajille täysin ilmaisia. Ja vaivattomia, turha sanoakaan.

Tämän tyyppistä ratkaisua maalailin Ouluunkin vuosituhannen alussa, kun kallioparkkiratkaisua vasta viriteltiin. Sitä pidettiin humpuukina. Jaa-a, jossain muualla ollaan oltu toista mieltä. Ehkä tänään olisi toinen ääni kellossa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille.

Uusi sivu

2009-11-29T04:29:00.000-08:00

SDP:n piirikokouksessa valittiin eilen uusi puheenjohtaja. Kannaltani tämä tarkoittaa sitä, että poliittisessa toiminnassani kääntyy nyt uusi sivu. Keskityn täysillä tuleviin eduskuntavaaleihin 2011 sekä tulevan kevään puoluekokoukseen.

Eilisestä piirikokouksesta voitte kysyä piirikokousedustajilta. Erään silminnäkijän arvion voi lukea tästä linkistä

Oulun Demarit ovat yksimielisesti esittäneet minua puolueen varapuheenjohtajaksi. Kiitos tästä luottamuksesta ja tuesta, joka on esitetty avoimesti ja hyvissä ajoin kaikkien arvioitavaksi.

Kolumnistina Kuntaliiton sivuilla

2009-10-27T09:36:00.001-07:00

Vierailen kolumnistina Kuntaliiton sivuilla. Tekstin voi lukea tästä.

Smart Grid on päivän sana

2009-10-26T11:04:00.000-07:00

Euroopan Luonnonvarainneuvostojen verkoston EEAC:n vuosikonferenssi pidettiin viikonvaihteessa Dubrovnikissa Kroatiassa. Aiheena oli kestävät energia- liikenne- ja viherinfrastruktuurit Eurooppaan. Mielenkiintoista, ja mieleenpainuvaa, vai mitä sanotte tästä: paikalla ollut IPCC:n entinen puheenjohtajiston jäsen, Saksan neuvostoa edustanut professori Olav Hohmeyer ennusti kolmen asteen lämpötilan nousulla Grönlannin jäätikköjen sulamista ja merenpinnan nousua peräti seitsemällä metrilla.

Pelastukseksi tarjottiin eurooppalaista superverkkoa, joka yltäisi Pohjois-Afrikkaan asti, sekä voimakasta uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä, ennen kaikkea tuulivoiman ja aurinkoenergian lisäämistä. Smart Grid (tai supergrid), eli uudenlainen voimansiirtoverkko, vilahtelee puheissa yhä tiuhempaan. Käsittelen konferenssin sisältöjä tarkemmin myöhemmissä teksteissäni.

Kuvassa Kroatian neuvoston puheenjohtaja Natalija Koprivanac kokouspaikalla kanssani.

Matka sisälsi jännitystä, kun Wienin sankan sumun vuoksi myöhästyimme jatkolennolta. Niinpä päädyinkin Zagrebiin, ihan yllättäen ja pyytämättä. Kuvassa Zagrebin katedraalin edusta, jota ehätimme ihailla vanhassa kaupungissa lentoa odotellessa.

Zagrebissa kiinnitti huomiota lähes hohtavan valkoiset paksut puunrungot:

Itse Dubrovnik oli todella kaunis kaupunki. Sää tosin oli myrskyinen, ja ainoastaan yksi väli oli sen verran tyyni, että uskaltautui ulos. Kävimme vanhan kaupungin muurien sisäpuolella. Linnoitus on vaikuttavan näköinen, erityisesti valaistuna illan pimeydessä.

Politiikan paluu

2009-10-21T10:21:00.000-07:00

Lautapöly on laskeutunut ja pääministeri istuu paikallaan. Hallitus ei ole kaatunut, uusia eduskuntavaaleja ei ole pidetty, eikä edes Yleisradion pääjohtajaa ole erotettu – onneksi ei sentään tätä jälkimmäistä.

Pari viikkoa sitten velloneeseen kohuun nähden tilanteen asettuminen on katsantokannasta riippuen joko hieno osoitus suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta ja kriisinsietokyvystä tai sitten osoitus siitä, ettei nykyajan teflon-yhteiskunnassa mikään tunnu miltään. Itse edustan pikemminkin tuota toiseksi mainittua kantaa: hallitus on ryvettynyt ennen näkemättömällä tavalla, mutta jatkaa kuin mikään ei olisi.

Monessa muussa länsimaisessa demokratiassa olisi nähty ministerieroja, mutta Suomen hallituksessa ollaan ölövinä, ja osoitellaan sormella oppositiota: Tekin siellä!

Monta kysymysmerkkiä on ilmassa yhä, mutta painetta on selvästi vähemmän.

Kävi miten kävi, seuraavat eduskuntavaalit ovat jo ovella. Selvää on, ettei raha enää 2011 vaaleissa ratkaise. Hanat ovat tiukemmalla, eikä Kehittyvien maakuntien Suomen tai Novan kaltaisia kummisetiä enempäänsä ilmene.

Politiikka palaa politiikkaan, ja pakottaa ainakin kokoomuksen paljastamaan todelliset kasvonsa. Pelkällä mainostoimiston kliffaa hei –kiiltokuvalla ei äänestäjiä enää hurmata. Tilanteessa, jossa Sari Sairaanhoitajalle ei enää voikaan luvata kaikkea kivaa, tulee porvarillinen politiikka pintaan.

Karu arki koittaa myös keskustalle. Puolue kuuluttaa ääni käheänä hajasijoituksesta, mutta yksi toisensa jälkeen sen itsensä kellokkaat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle – viimeisin muuttoliikkeen viemä on Paula Lehtomäki Kuhmosta. Näytöt aluepolitiikasta ovat hataralla pohjalla.

Kaikkein ihmeellisintä on vihreiden politiikka. Vihreät istuvat hallituksessa, jonka pöydällä on kolme ydinvoimahakemusta ja joka rakentaa kansallispuistoon. Ei muuten mitään, mutta kun vihreät ovat ympäristöliike. Mutta nähtävästi vihreissä uskotaan, että kakku on mahdollista yhtä aikaa sekä syödä että säästää. Tulevia sukupolviakin muistetaan aina viherpuheissa säännöllisesti, mutta silti vihreitä ei nähtävästi närästä ottaa miljarditolkulla velkaa seuraavien sukupolvien kontolle. Vaalipiirimme vihreä mies moittii hallituksen politiikkaa minkä ehtii – moittisi omiaan.
Mutta ei, vihreiden politiikkakin on osoitus aikamme henkisestä rappeumasta: millään ei ole mitään väliä.

Mutta politiikka tulee taas. Valinkauhassa on nyt poikkeuksellisen paljon. Ennustan, että seuraavat eduskuntavaalit ovat ennen kaikkea verovaalit. Kokonaisveroastetta tulee nostaa, mutta kuinka? Tästä tulee seuraavien vaalien jakolinja. Porvarit ajavat linjaa kohti tasa-veroa. Sitä viitoittavat hallituksen välinpitämättömyys kuntien talousahdinkoa ja siitä seuraavaa kunnallisverojen nostoa kohtaan, sekä muiden tasaverojen (alv:n tuleva korotus) ja tasaveroluonteisten maksujen (kuten yleisradiomaksu) lanseeraus.

Muutos olisi käänteentekevä suomalaisessa yhteiskunnassa: pieni- ja keskituloisten suhteellinen maksurasitus kasvaisi.

Tätä ei voi hyväksyä.

Kysyntää alkaa olla sosialidemokratialle, jonka leipälaji on taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdistäminen.

Kenttäkierroksella Oulun eteläisessä

2009-10-04T10:58:00.000-07:00

Viikonloppuna kiersimme jälleen kenttää. Suunta oli tällä kertaa Oulusta etelään, ja tilaisuudet pidettiin Vihannissa, Oulaisissa, Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Siikalatvassa Piippolan työväentalolla. Hieno kierros. Alla on kuva sunnuntailta Pyhäjärveltä. Kanssani kuvassa ovat valtuutetut Tyyne Tuikka Pyhäjärveltä ja Jari Nahkanen Haapajärveltä, sekä kansanedustaja Raimo Piirainen.

Kuntatalouden kriisi puhutti ehkä eniten. Valtiolta ei kuntiin paljoa apuja heru. Kunnissa nostetaan veroja ja Haapajärvellä jopa lomautetaan henkilöstöä. Hallitus on ilmoittanut kylmästi, ettei valtio maksa kuntien syömävelkaa.
Anteeksi mitä?

Hoi, kuka muistaa miten kokoomus voitti edelliset vaalit tasa-arvotupolla?
Kuntien pienipalkkaisten naisten paras ystävä oli työväenpuolue kokoomus. Mutta kuinka kävikään: lantin lanttia ei kokoomus ole kuntien naisille antanut. Kunnissa ollaan nyt kurimuksessa, ja hunajaisten puheiden vaimennettua naisia uhkaakin nollakierros tai pahimmassa tapauksessa lomautukset.

Lautapölyä

2009-10-04T08:00:00.000-07:00

Politiikan yllä leijuu lautapöly. Pääministeri Matti Vanhanen tekisi palveluksen kansanvallalle, mikäli hän haastaisi yleisradion oikeuteen kunnianloukkauksesta. Totuus lautagatesta selviäisi oikeudessa, mutta ei: meidän Matti on mies, joka kyllä saattelee yksinhuoltajaäidin käräjille, mutta jättää "pääministeri-instituutiota" kohtaan tehdyn hyökkäyksen sikseen.

Erikoista on, että Vanhanen nostaa pääministerinviran kilvekseen. Esillä ovat lopultakin kansalainen Vanhasen toimet. Ehkä onkin parempi lopettaa poliittinen veivaaminen pääministerin luottamuksesta. Oikeastaan vaalirahaskandaalin loppuluku kirjoitetaan poliisin ja oikeuslaitoksen kynin. Mitä Novan konkurssipesästä nousee, mitä Nuorisoasuntosäätiön jakamista vaalituista seuraa. Nämä tullaan tutkimaan perin pohjin. Se on kaikkien etu, ja sitten katsotaan kuka eroaa ja mistä.

Kaikki puoluekantaan katsomatta pitää selvittää viimeistä piirua myöten, jotta poliittisen järjestelmän toimivuus turvataan. Kansalaisten luottamus pitää saada palautettua.

Ikävää, erittäin surullista, on että tässä kohussa kaikki poliitikot näyttäytyvät yksinä kelmeinä ja koko politiikka on yhtä kähmintää.

Ei se niin ole.

On tullut korkea aika päättää ummehtuneisuuden aika suomalaisessa politiikassa. "Maan tavoille" tulee loppu, ja siirrymme avoimuuden aikaan. Uusia vaaleja ei kannata lähteä käymään ennen kuin Lauri Tarastin työryhmästä saadaa selvät sävelet siitä miten puolue- ja vaalirahoitus hoidetaan jatkossa. Kampanjabudjetit palautuvat järkevälle tasolle, kun vääristä kohdista vuotavat rahahanat sulkeutuvat. Raha ei jatkossa enää ratkaise.

Nyt aletaan kaivata jo paluuta arkipolitiikkaan. Irvokkainta on, että eduskunnassa viime viikolla käsitelty välikysymys vanhustenhuollosta katosi kokonaan vaalirahaskandaalin alle.

Kävin muuten perjantaina katsomassa oopperan Punainen viiva. Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin perustuva teos oli monella tapaa terveellinen muistutus mistä politiikassa on kyse. Suosittelen kaikille. Punainen viiva vielä vedetään.

Kainuun - Koillismaan kierros

2009-09-21T10:17:00.001-07:00

Viikonloppuna oli hyvä sää. No mitä siitä tiedän: kiersimme sd-piirin toiminnanjohtaja Jyrki Pohjolan kanssa Kainuuta ja Koillismaata koko viikonvaihteen. Kivasti ruska hehkui vaikka autosta katsoi.

Mutta kierros oli onnistunut. Kajaaniin oli kerääntynyt maakunnan demarivaikuttajia aluetapaamiseen, jossa kanssani puhui kansanedustaja Raimo Piirainen. Puheenaiheeksi nousi kuntatalous ja verotus, joista molemmista tulee epäilemättä tulevien eduskuntavaalien teemoja. Lisäksi kentän ääni kritisoi katsastusmaksuja ja tulossa olevaa mediamaksua. Köyhää kansaa rokotetaan kohoavilla kunnallisveroilla ja moninaisilla maksuilla, joissa ei progressiota ole.

Koillismaan aluetapaamisessa vasta väkeä olikin. Taivalkoskella oli tunnelmaa, ja poliittisen keskustelun taso oli korkea. Jutta Urpilaisen lauantain tv-haastattelua oli katsottu ja viesti selvä: puheenjohtajan takana ollaan. Jutta parantaa pitkin matkaa.

Tytinpäivänä tapahtuu

2009-09-17T09:45:00.000-07:00

Perjantaista nimipäivääni mukaillen tarjoan Tytinpäivän kahvit Cafe Saarassa klo 11 - 12: valtuuston varapuheenjohtajan kyselytunnilla saa tulla puhumaan ja kuulemaan kaupungin asioista, vaikka omaishoidontuesta tai neuvolapalveluista.

Iltatilaisuutta vietetään Oulun Tetralla, jonne tulee lisäkseni puolueen varapuheenjohtaja Pia Viitanen. Luvassa on tiukkaa asiaa taloustilanteesta ja valtion budjetista, ja kahvittelua tietysti myös. Tervetuloa mukaan!

Alla on kuvaterveinen viime viikonvaihteen koko perheen Liikennepuistotapahtumasta:

Kanssani kuvassa on Meritulli-Heinäpään Asukasyhdistys ry:n (Meriheinän) puheenjohtaja Jukka Lappalainen. Olimme mukana tapahtuman järjestelyissä, minä Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Päivä oli oikein onnistunut: oli musiikkia, hulavanteen pyöritystä, onnenpyörää, poliisiautoon pääsi tutustumaan ja saapastakin heitettiin. Ja tietenkin lapset ajoivat polkuautoilla ja opettelivat liikennesääntöjä. Se onkin kuin henkivakuutuksen ottaisi. Liikenne on vaaranpaikka lapsille. Muistakaa kaikki ajaa varovasti.

Monessa mukana

2009-09-08T08:03:00.000-07:00

Viikonvaihteessa oli monenlaista menoa. Perjantaina juonsin 50-luvun iltamia. Keskustan asukasyhdistyksen järjestämä tilaisuus huokui eleganssia, ja sali oli tupaten täynnä. Ensi vuonna vietämme iltamia 60-luvun merkeissä.

Lauantaina käynnistyi Pohjolan demaritapaaminen Oulun Rotuaarilta:

Kuvassa kansanedustaja Raimo Piirainen ja nuorisopiirin puheenjohtaja Henri Kylen. Tapaamiseen kerääntyi Pohjois-Suomen demariväki pohtimaan taloustilannetta. Alla keskustelen euroedustaja Liisa Jaakonsaaren, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin ja naisliiton toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelaisen kanssa.

Talous- ja työllisyysseminaari pidettiin Holiday Innissä. Pääalustaja oli puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen (eturivissä). Edessä on lappilainen kansanedustajamme Johanna Ojala-Niemelä.

Demaritapaamiseen kuuluu myös naisten tapaaminen, mikä oli taas kerran suosittu. Kaikki kuvat on ottanut Pentti Lahdensivu.

Sunnuntaina vedin Oulunpäivien Kuorokavalkadin Madetojan salilla. Juonsin kolme konserttia, joissa kussakin esiintyi 4-5 kuoroa. Oulu on todellakin kuorokaupunki.

Eilen osallistuin Oulun yliopiston avajaisiin, ja aamulla esitin Oulun kaupungin puheenvuoron kutsunnoissa. Mukavaa, kun saa olla monessa mukana.

Arvottomasta hölmöilystä lähtee vain audimiehet

2009-09-07T01:14:00.000-07:00

Kunnissa kohdataan nyt maailmantalouden kääntöpuolen synkät kasvot. Hallitus uskottelee kansalle, ettei mistään leikata, mutta tosiasiassa kunnissa on menossa vakavat lamatalkoot. Kuntien tulopohjassa on ammottava aukko, eikä hallitus ole tarttunut kuntaelvytykseen riittävällä valtionosuuksien nostolla, vaan on jättänyt kunnat selviämään sukelluksesta yksin.

Kunnissa nostetaan kunnallisveroja ja palvelujen asiakasmaksuja sekä supistetaan palvelutarjontaa. Kunnallisveron ja palvelumaksujen myötä tullaan tavallisen kansan kukkarolle. Näin hallitus on valinnut linjansa: laman lasku maksetaan ennen kaikkea Suomen kunnissa.

Tilanteen ollessa näin vakava on ollut hämmentävää seurata hallituksen budjettiriihen edesottamuksia. Suomessa koettiin ennennäkemättömän tökerö veropoliittinen farssi keskustan pitäessä jääräpäisesti kiinni poliittisesta kansanlahjuksestaan, ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Täysin luokattoman menettelyn seurauksena
budjettiriihessä tehtiin lehmänkauppa, jossa ruuan alv ensin lasketaan, ja sitten taas yhdeksän kuukauden kuluttua nostetaan.

Todellakin mauton ja onneton näytös, josta kansalaiset kyllä näkevät läpi.

Kotitalouksille poukkoilusta ei jää mitään käteen, erityisesti kun ensi vuonna nostetaan paitsi ruuan verotusta niin myös koko yleistä arvonlisäverokantaa. Tämä tietää elämisen kallistumista kaikilla aloilla, ja tavalla, jossa hinta on yhtä kallis kaikkein köyhimmillekin.

Täytyy ajatella, että hallitus luottaa kansan huumorintajuun ruuan alv-poukkoilussa.

Tai sitten kyse on sokaisevasta ylimielisyydestä, mihin viittaisi aiemmin tänä vuonna nähty pääministerin suksima itsevaltainen yritys nostaa eläkeikää. Kansan suhteellisuuden tajua koetellaan, kun autoliikkeen myyntijohdon pöljistä puheista seuraa ero ja työpaikan menetys, mutta kun vallan kamareiden korkeimmilla palleilla sorrutaan vastaavaan lahjattomuuteen, niin ryhtiä ei löydy.

Oysin säästöjä ei voi hyssytellä

2009-08-30T00:48:00.000-07:00

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 7,2 miljoonan euron säästöohjelman täytäntöönpanosta. Kyse on mittavasta operaatiosta budjettiylitysten hillitsemiseksi. Kuten aina, päätöksessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että sairaanhoitopiirin sijaisjärjestelyjä tehostetaan. Mutta varsinaisten menoleikkausten kohdalla ajauduttiin harmaalle alueelle. Hallituksen vasemmistoedustajat esittivät, että budjetin ylityksistä olisi kuultu tulosyksiköiden johtajien selvitykset ennen säästöohjelmasta päättämistä. Esitys hävisi, ja päätökset nuijittiin pöytään.

On outoa, ja vähintäänkin kyseenalaista, ettei näin keskeisen asian toimeenpanossa haluttu perehtyä kaikkeen saatavilla olevaan informaatioon. Kyse on erittäin vahvasti kansalaisten arkeen liittyvästä palvelusta, ja siihen tehtävästä menojen kasvun supistuksesta. Terveydenhuolto ja sairaanhoito jos mitkä ovat peruspalveluja, joiden saatavuuteen ihmisten on voitava luottaa. Tätä varten koko järjestelmä on rakennettu: veroja vastaan kansalainen saa palvelut tulotasosta riippumatta tasavertaisesti.

Luottamusta kysytään tällä hetkellä psykiatrian, erityisesti nuorisopsykiatrian saatavuuteen. Julkisuuteen tulleet viestit mahdollisista nuorisopsykiatrian säästöistä tai peräti kokonaisista osastojen viikonloppusulkemisista ovat herättäneet syvää huolta. Miltä epävarmuus mahtaa tuntua perheissä, joissa on esimerkiksi masennuksen tai syömishäiriöiden kanssa oireileva nuori ja joissa ollaan kipeästi avun tarpeessa? Erityisesti nuorten mielenterveysongelmien kanssa vastaukset eivät voi odottaa huomiseen, vaan apua tarvitaan nyt. Yhteiskunnalla ei voi olla varaa lähettää ristiriitaisia viestejä nuorten psykiatristen palvelujen saatavuuteen liittyen.

Oysin psykiatrian tulosyksikön johtaja ylilääkäri Juha Moring ansaitsee kiitokset asian päivänvaloon nostamisesta. Psykiatria on ylittämässä henkilöstömenonsa tänä vuonna noin 1,8 miljoonalla eurolla.
Perustelevia puheenvuoroja on syytä kuunnella. Moringin mukaan psykiatrian alibudjetointia on perusteltu kuntien avohoitoon panostamisella, mutta asiaan tarvitaan selvyys. Osassa kuntia avohoito pelaa hyvin, mutta monessa kunnassa avohuollon palvelut ovat puutteellisia. Esimerkiksi Oulun kaupungissa aikuispsykiatrian avohuollon suhteen on parantamista.

Mikäli yhteiskunta ei halua toistaa 90-luvun laman aikaan tehtyjä virheitä, on valinnan paikka. Avohoitoon uskominen ei auta, ellei samaan aikaa resursoida kuntien avohoitoa. Pystyykö kuntien avohoito vastaamaan sairaanhoitopiirin säästöjen haasteeseen? Asia on vakava, mitä taloudellisen taantuman aika entisestään korostaa.

Mielenterveyspalveluilla ei ole laajoja kannatusjoukkoja, mutta kyse on kuitenkin yhteiskunnan perustavanlaatuisesta toiminnosta. Vähintä, mitä kansalaiset voivat odottaa, on se että päättäjät hankkivat kaiken mahdollisen tiedon päätösten tueksi. Oysillä ei voi olla varaa runnoa säästöpäätöksiä. Etenkin nuorten mielenterveyspalvelujen kohdalla avoin keskustelu on välttämätön.

Alkaa jo hirvittää

2009-08-12T00:34:00.000-07:00

Olemme välttäneet 30-luvun laman toistumisen, sanoo talousnobelisti Paul Krugman. Mutta Suomessa emme voi olla täysin varmoja, olemmeko välttäneet 90-luvun laman kaltaisen kriisin toistumisen. Vienti on romahtanut, ja erityisesti idänkauppa on liki pysähtynyt. Tuttua, liiankin tuttua. Työttömyys kasvaa kammottavaa tahtia ja kuntatalouden tulopuolella on ammottava aukko.

Krugmannin positiivinen arvio perustuu elvytyspolitiikan onnistumiseen, mutta Suomessa on aihetta kysyä, onko elvytyspolitiikalla saatu mitään aikaiseksi. Hallitus syytää varoja veronalennuksiin vailla mitään tolkkua. Kansantaloutemme velkaantuu silmissä, pelkästään ensi vuodelle Jyrki Kataisen (kok.) budjetti sisältää 13 miljardia uutta velkaa. Tällä velalla katetaan muun muassa keskustan poliittinen kansanlahjus, ruuan arvonlisäveron alennus. Kansalaiset maksavat tämänkin lystin velanmaksun koittaessa, ja korot kanssa.

Mahtaako hallituksella olla tämä homma enää hanskassa? Hyvässä muistissa on, kuinka hallituspuolueet – keskusta, kokoomus ja vihreät, ynnä rkp – eivät viime syksyn kunnallisvaalien aikaan nähneet taloudessa minkäänlaisen taantuman merkkejä. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen huoli leimattiin pelotteluksi. Siis todellakin, leimattiin pelotteluksi! Ja nyt tilanne on tämä. Kirvelee lukea hallituksen ministereiden blogeja tuolta ajalta. Muuan muassa valtiovarainministeriössä istuva kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kirjoittaa 14.10.2008 päivätyssä blogissaan näin (suora sitaatti): ” Sdp ei edes yritä esittää vaihtoehtoja, vaan ainoastaan pelotella kansalaisia. Viimeisin innovaatio on, että kansainvälinen finanssikriisi vaarantaisi kuntien palvelut. Urpilaisen puheenvuoro on edesvastuuton.”
Herranen aika tällä taloustiedolla tätä maata koetetaan nyt nostaa lamasta!

Kunnissa on nyt hätä. Esimerkiksi Oulussa työttömyys on jo ylittänyt 10 000 henkilön rajan. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 039, joista nuoria alle 25-vuotiaita oli 2 228. Tämä on karmeaa tietoa.

Kun lukuja tarkemmin analysoi, huomataan, että tuntuvin työttömyyden hyppäys on tapahtunut marraskuun 2008 ja tammikuun 2009 välillä. Tämän lisäksi lukuja pahentaa touko-kesäkuun vaihde, jolloin on perinteisesti tapahtuu rakenteellinen työttömyyden kasvu opiskelijoiden tultua työmarkkinoille. Mutta oleellista on, että ensimmäisen aallon työttömyyden kasvusta alkaa olla jo kolme vuosineljännestä. Nyt tosiaan tarvitaan tuntuvia tekoja työttömien hyväksi, sillä muutoin näiden vuodenvaihteessa irtisanottujen kohdalla työttömyys uhkaa pitkittyä yli vuoteen.

Demareiden kehittämille porvareiden tempuiksi haukkumille työllistämistoimille on nyt huutava tilaus. Nuorisotyöttömyyttä on Oulussa lievennetty nuorten kesätyöseteleillä, jota nekin ovat demareiden keksimiä, ne nimittäin perustuvat valtuutettu Juha Sileniuksen (sd.) aloitteeseen.

Hallituksen budjettiriihen voimme vain toivoa suurta viisautta, jotta työllisyyteen lisättäisiin resursseja ja jotta kuntataloutta elvytettäisiin tuntuvalla valtionosuuksien lisäämisellä. Nyt alkaa olla viimeinen hetki.

Lopuksi liikenteestä: muistakaa ihmiset että tuhannet ekaluokkalaiset ovat tällä viikolla aloittaneet koulutiensä. Ajakaa varovasti.

Budjettikannanotto

2009-08-01T04:46:00.000-07:00

SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen budjettikannanotto:

Eripurainen hallitus ulkoistaa talousongelmat kuntiin

Talouskriisin oloissa on erityisen tärkeää ylläpitää kuluttajien luottamusta talouspolitiikan linjaan. Hallitus epäonnistuu markkinoiden luottamuksen herättämisessä, sanoo SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja Tytti Tuppurainen budjettikannanotossaan. – Hallituspuolueiden erimielisyydet näkyvät tienpidon määrärahojen suhteen. Valtiovarainministeri Katainen (kok.) pihtaa väylärahoja vedoten siihen, että rakennuskalusto on täysimääräisesti käytössä. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sen sijaan tietää kapasiteettia olevan liki puolet vapaana. – Näin suuret erimielisyydet elvytyksen kannalta avainalalla ovat vahingollisia, sanoo Tuppurainen, ja toivoo nopeaa selvyyttä tie- ja väylärahoihin.

Räikeästi hallituksen erilinjaisuus näkyy ruuan arvonlisäveron alentamisen suhteen. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ehti tuoda esiin kokoomuksen todellisen kannan ruuan alvin alennukseen, mutta päähallituspuolue keskustalle asia on poliittinen pakkomielle. Keskusta ostaa markkinoimallaan ruuan hinnan alennuksella poliittisia irtopisteitä nähtävästi hinnalla millä hyvänsä. SDP on suhtautunut ruuan alvin laskemiseen koko ajan kriittisesti. Erityisesti nyt alennusta on vaikeaa ellei mahdotonta perustella: hintoja on jo ajat sitten nostettu tulevaa veronalennusta silmälläpitäen ja hintalappu hommalle ylittää nyt kirkkaasti siihen kaavaillut puoli miljardia. Nyt tämäkin veronalennus katetaan velalla ja maksatetaan veronmaksajilla myöhemmin korkoineen. Elvytystä temppu ei ole millään, etenkin kun ravintolaruuan alv pysyy korkealla ja ala menettää kilpailukykyään. – Keskustalle palvelualojen työllisyys ei nähtävästi paina riittävästi, suree Tuppurainen.

Myönteistä Kataisen budjetissa on SDP:nkin ajaman perusvähennyksen nosto. Perusvähennyksen nosto lisää käytettävissä olevia tuloja huomattavasti erilaisten sosiaalietuuksien varassa elävillä ja pieniä ansiotuloja saavilla. – On kuitenkin huomattava, että perusvähennyksen jälkeen lisääntyneet tulot leikkaantuvat toimeentulotukea saavilta. Näin toimenpide ei paranna lainkaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli toimeentulotukea saavien asemaa, huomauttaa Tuppurainen. Kuntien toimeentulotukimenot uhkaavat kasvaa työttömyyden lisääntyessä, ja muun muassa opiskelijoiden kasvavien toimeentulovaikeuksien myötä. – Hallitus ei ole millään tavalla varautunut tähän. On sietämätöntä, että hallitus ulkoistaa talouskriisin kuntiin. Hallitus ei mukamas korota veroja tai leikkaa mistään, mutta samaan aikaan sadoissa kunnissa nostetaan kunnallisveroprosenttia ja karsitaan palveluja. Tuppurainen jää odottamaan tuntuvaa kuntaelvytystä hallituksen budjettiriiheltä. - On erikoista, ettei hallituspuolue vihreiden saati työministeri Sinnemäen (vihr.) kannanotot näy budjettiehdotuksessa millään tavoin, huomauttaa SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja Tytti Tuppurainen lopuksi.

Kuhmosta Kuusamoon

2009-07-22T01:10:00.000-07:00

Tiedänpähän nyt mitä ensi kesänä teen: lähden Kuhmon Kamarimusiikkijuhlille. Aurinkoinen lauantai Kuhmossa demareiden kesäpäivillä näytti kaupungin parhaat puolet. Musiikkijuhlavieraat olivat täyttäneet kaupungin, ja torilla ja lukuisissa kahviloissa oli upea tunnelma.

Pidimme tuoreen kansanedustajan Raimo Piiraisen kanssa palopuheet Kuhmon työväentalolla. Keskustelun aiheina olivat mm. vaalirahasotku ja terveyspolitiikka. On aivan käsittämätöntä, ettei hallitus varaa koko kansalle rokotetta sikainfluenssaa vastaan. 35 euron hinta rokotteesta on useissa kotitalouksissa mahdoton kustannus.

Kävimme tietysti Kuhmo-talolla, kuvassa minä ja kansanedustaja Piirainen. Aulatiloissa oli Caj ja Stefan Bremerin valokuvanäyttely musiikkijuhlien eri vuosilta.

Kuhmo-talon edustalla poseeraamme Kainuun tovereiden kanssa. Kotiin tuomisiksi ostin kassillisen tuoretta kainuulaista leipää ja rönttösiä.

Kuusamossa kävimme tiistaina juhlimassa pitkän linjan demarivaikuttajan Leena Mustosen 60-vuotispäiviä. Leena on tällä hetkellä mm. puoluevaltuuston jäsen. Leena piti vastaanottoa koko päivän klo 11-21 Kuusamon vesitornin uudelleen avatussa kehvilassa. Paikka oli mitä mainioin: maisemat olivat komeat. Juhlissa oli hieno tunnelma. Paikalla kävi Kuusamon kermaa ja tuttuja eri tahoilta. Leena säteili, eikä moni uskoisi ikää olevan jo 60.

Kuvassa minä, päivänsankarin puoliso Keijo Mustonen, itse Leena, Seppo Jaakonsaari, Oulun demarinaisten piirin puheenjohtaja Pia Saarela, Raili Säkkinen, ja edessä Salme Simpanen Sallan ja Ollin kanssa.

Suven Sopranos?

2009-07-15T08:37:00.000-07:00

Politiikassa on korkea aika tarttua yhteistyöhön. 

Suomella on kyseenalainen kunnia joutua jo toisen kerran syvään lamaan parin vuosikymmenen sisällä. Onnena onnettomuudessa on, että meillä on päättäjiä, jotka tietävät kuinka kriisi etenee. Ensin vienti ja talouskasvu romahtavat, sen jälkeen työttömyys karkaa käsistä.

Päättäjillämme pitäisi myös olla tiedossa, että laman pisimmälle ulottuvat vahingot ovat sosiaalisia ja psykologisia. Laman vuoksi joudumme tinkimään hyvinvoinnista. Silloin pitäisi pystyä rakentamaan yhteishenkeä ja aitoa tunnetta reilun pelin Suomesta.

 Vanhasen II hallituksen eväät olivat jo alun pitäen heikot. Hyvinvoinnin perusta, kestävä julkinen talous, ei hallitusohjelman kirjoittajia kiinnostanut. Tarkoitus oli jakaa etuuksia omille taustaryhmille ja jättää laskut seuraavan hallituksen ja tulevien sukupolvien maksettavaksi. Talouslama on murskannut Vanhasen hallituksen lyhytnäköisyydelle ja tyhjille lupauksille rakennetun ohjelman. 

Vuoden mittaan paisunut vaalirahakorruptio on vienyt loputkin hallituksen toimintakyvystä. Pääministerin puolueelta paljastuu koko ajan uusia kytköksiä rahavallan ja poliittisen päätöksenteon väliltä. On myös pelättävissä, että kunnallisen eläkevakuutuslaitos Kevan kautta myös julkisia, yhteisiä varoja on koplattu Keskustan omaan rahoitukseen. Kaikki vaalirahoituksen moraalisäännöt on kaadettu. Ainoaksi lohduksi on sanottu, ettei asiassa sentään ole mitään rikollista. No, katsotaan, mitä löytyy. 

Hallituksessa kyräillään toisten tekemisiä. Kesän kovimpia lausuntoja rahan ja vallan kytkennöistä on antanut Kokoomuksen juristi-ministeri Vapaavuori. Valtiovarainministeri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen on harventanut tuenilmauksia ja tunnustanut, ettei pysy mukana Keskustan rahoituskuvioiden selvittelyssä. 

Keva-Nova-Kepu – rahoituksen seuraaminen onkin haastavaa. Rahaa on siirrelty kolmen - neljän portaan välityksellä Kevan maksamista palkkioista salaiseen vaalitukeen. Onneksi YLE on viime aikoina uusinut amerikkalaista laatusarjaa Sopranos, joka auttaa pysymään kärryillä. Yhdessä ohjelmasarjan jaksoista kerrotaan, miten raha kulkee: mafiosot käyttävät rahan haalimisessa liikeyritystä, jonka nimiin tehdään laskua ja velkaa. Takaisin maksusta ei tarvitse kenenkään huolehtia, sillä rahasta tyhjennetty yritys ajetaan konkurssiin.  

Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että nyt kaivataan uutta aloitusta. On vaikea sanoa, miten pöytä saataisiin puhtaaksi, mutta kun edes tietäisi mitä missäkin astiassa on.  

Uuden alun vaatimusten muuttaminen puheesta toimiksi ei ole helppoa. Uusien eduskuntavaalien pitäminen ei olisi kovin viisasta: vajaan vuoden aikana on pidetty jo kunnallis- ja eurovaalit, joissa kummassakaan ei ylletty kovin innokkaaseen äänestämiseen. Entä jos sekava ja sotkuinen vaalirahoitus pudottaisi äänestysvilkkauden niin alas, että tulos olisi arpapeliä?  

On parempi selvittää puoluerahoitus kunnolla, säätää asiasta työryhmän huolella valmistelema tiukka laki ja mennä vasta sitten vaaleihin.

On myös tarpeen muistaa, että politiikassa ei ole kysymys puolueiden keskinäisestä pelistä, vaan asioiden hoitamisesta. Tärkein hoidettava asia ei suinkaan ole vaalirahoitus, vaan Suomen talouden ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. 

Hallituspuolueet tekisivät viisaasti, jos ne tarttuisivat SDP:n jo viime syksynä tarjoamaan yhteistyöhön. Ne voisivat panna jopa paremmaksi ja tarjota hallituksen ohjelman ja pohjan neuvottelemista uudelleen. Koska hallitusohjelma ei kuitenkaan toteudu, ne eivät siinä liikaa menettäisi. Riippumatta siitä, mitkä tai ketkä olisivat hallitusvallassa ensi vaalikaudella, olisi ainakin yritetty yhteistyötä, kun hyvinvointiyhteiskunta on vaakalaudalla. 

Lomaa kuvina

2009-07-14T05:26:00.000-07:00

Kaupunkimatkat ovat suosikkejani, ja tällä kertaa pääsin matkaan ilman työohjelmaa. Parin päivän loma vei Espanjan Kataloniaan, Barcelonaan. Kaupunki oli hieno, ja viihdyin erinomaisesti. Herkulliset tapakset ja cava tekivät kauppansa.
Kävin tietysti kaupungin tunnetuimmassa kohteessa, Gaudin suunnittelemassa huikeassa Sagrada Familia -katedraalissa. Kuvasta yllä saa hieman käsitystä mittasuhteista.

Rauhallinen käyskentely keskeytyi toisena lomapäivänä, kun kuulin kovaäänistä vihellystä ja pauketta. Kyseessä oli mielenosoitus:

Ihmettelin sen voimaa. Väkeä oli todella paljon, ja poliiseja kertakaikkiaan silmänkantamattomiin. Sitten kuului laukaus. Jähmetyin. Kyseessä oli kuulemma kuitenkin paukkupommi, ja rohkenin jäädä katsomaan.
Paukkupommeja räjähti sittemmin lisää, ja kummastelin niiden tarkoitusta: onko tarkoitus vihjailla, että seuraavaksi otetaan oikeat aseet avuksi? Syy mielenosoitukseen selvisi pylväisiin liimaista tarroista. Kyseessä oli Nissanin mittavat irtisanomiset.

Löysin myös paikalliset demarit. Sikälaisten demarinuorten päämaja sijaitsee Diputacio -kadulla. Sielläpä siis poseeraamaan:

Ehkä parasta antia matkallani oli vierailu barcelonalaisen taiteilijan Joan Miron museossa. Fundacio Joan Miro oli ihanassa puistossa kukkulan laella, ja katselemista riitti. Erityisesti pidän Miron voimakkaista väreistä ja muodoista, joista pieni väläys alla.

Hyvää kesää kaikille ja lomaa niille joilla sitä on!

Onnelliset demarit asuvat Oulussa

2009-06-08T10:39:00.000-07:00

Maan onnellisimmat demarit ovat epäilemättä oululaisia. Saavutimme tavoitteemme ja voitimme eurovaalit: Liisa Jaakonsaari on MEP ja aloittaa työnsä Euroopan parlamentissa. Onnea Liisa! Hyvä me!

SDP:n tulos Oulun piirissä on hykerryttävän hyvä. Olemme kolmanneksi suurin puolue - vähällä piti ettemme toiseksi suurin. Ero toisena olevaan kokoomukseen on alustavan laskennan perusteella vain 131 ääntä. Kannatus kasvoi edellisistä eurovaaleista 3,7%. Tulos osoittaa sen, että Pohjois-Suomessakin ihmiset voivat äänestää demareita, kunhan ehdokas ja asiat ovat riittävän motivoivia. Kansa halusi Liisa Jaakonsaaren Euroopan eduskuntaan, ja kävi äänestämässä. Liisa oli uusien euroedustajien ääniharava alueellamme ja pesi komeasti niin Hannu Takkulan kuin Timo Soininkin. Vain valitsematta jäänyt keskustan Kyösti Karjula oli Liisan edellä.

Liisa meni läpi kuten pitikin, Pohjois-Suomi sai asiantuntevan mepin ja Kainuu pitkästä aikaa demarikansanedustajan.

Mutta sitten. Kasvot väkisinkin harmaantuvat kun tarkastelee koko maan tulosta. SDP:n kannatus jäi 17,5 prosenttiin, ja valituiksi tulivat vain Liisa ja (toistaiseksi) sitoutuman Mitro Repo.

Näin alhaisen kannatuksen on pakko olla pohjakosketus. Onhan? Esimerkiksi Erkki Tuomioja kirjoittaa blogissaan, että äänten menetys voi päättyä varmuudella vasta sitten, kun niitä ei ole enää lainkaan jäljellä. Kauhukuvaa ei tarvitse katsella kauempaa kuin vasemmistoliitosta: puolue tippui kokonaan ulos Euroopan eduskunnasta.

Lukemat ovat lohduttomia myös ay-liikkeen kannalta. Selvästi ay-liikkeen piiristä tulleet ehdokkaat keräsivät valitettavan laihan äänisaaliin.

Tietenkin eurovaalit ovat eriluonteiset kuin eduskuntavaalit. EU-vaalit ovat henkilökeskeisiä, ja voimme spekuloida olisiko tuloksemme ollut toinen, mikäli listalla olisi ollut useampi raskaan sarjan poliitikko: Heinäluoma, Tuomioja, Tarja Filatov ja vaikka Maria Guzenina.

Mutta listalla oli vain yksi Liisa, ja SDP puolueena kärsi kiistattoman tappion.

Näissä vaaleissa Timo Soinin perussuomalaiset rynnistivät. Sanomaa ryyditettiin unionivastaisuudella ja muukalaisvihamielisyyttä tihkuvalla maahanmuuttopolitiikalla. Soinin varasijalle jäi Terho Sampo (ps.), kiihotuksesta kansanryhmää vastaan syytteen saaneen Jussi Halla-Ahon oppipoika. Soinilla on porukassa pitelemistä, eikä euro-etätyöstä voi ennustaa helppoa edes mahti-Soinille.

Missä demarin tappio, siellä Soinin menestys. Meiltä vuoti ääniä niin perussuomalaisiin kuin vihreisiinkin, ja epäilemättä myös nukkuvien puolueeseen. Duunarimiehet ovat tarttuneet Soiniin, ja toisaalta ympäristön tilasta huolestuneet nuoret valitsevat sen kummempia miettimättä vihreät. Vihreät ovat kummajainen: samat ihmiset (sama ”perhe”) tulevat valituiksi vuosikymmenestä toiseen, eikä puheenjohtajasta demokratiaa kuuluttavalla puolueella synny minkäänlaista äänestystä.

Mutta pulinat pois. Persut, vihreät ja RKP voittivat vaalit, ja SDP:n on analysoitava poliittinen tilanne huolella. Tuotteemme ei voi olla vanhentunut. Ei, kelpasihan se täällä Oulussakin.

Parhaat kiitokset kaikille SDP:tä äänestäneille ja Liisalle vaalityötä tehneille.

Liisa menee läpi

2009-05-03T07:29:00.001-07:00

Enää kuukausi Euroopan parlamentin vaaleihin: vaalipäivä on 7.6. Eurovaalit ovat erittäin tärkeät. Suomi saa uuteen parlamenttiin 13 edustajaa. On Suomen etu, että valittavat ovat vahvoja vaikuttajia ja kovan tason osaajia. Yksi on varma valinta, ja hän on tietenkin Liisa Jaakonsaari.

Liisa Jaakonsaaren taidot ja osaaminen hakevat vertaistaan ehdokkaiden joukosta. Lisäksi Liisa on hyvä tyyyppi, jonka kanssa on mukava tehdä vaalityötä ja parantaa maailmaa. Tutustu Liisaan hänen kotisivuillaan. Tässä muutama kuva taannoisesta Liisan kampanja-avauksesta Oulusta.

Tässä yllä esittelemme Maritta Heinosen kanssa pahvi-Liisaa. Oikeastaan se ei olekaan pahvia, vaan muovia, niinpä oikea termi on plastiikka-Liisa. Vaalityö on täydessä käynnissä, ja tunnelmat ovat positiiviset: Liisa menee läpi!

Tapasin Steve Ballmerin

2009-05-03T07:08:00.000-07:00

Citizen Services Leadership Forum - tapahtuma huhtikuun lopulla Puolassa oli hieno kokemus. Varsovaan oli kutsuttu 200 Keski- ja Itä-Euroopan sekä Venäjän huippuvaikuttajaa. Mukana oli mm. Liettuan valtiovarainministeri ja aluetason päättäjiä useasta eri maasta. Teema oli kuinka teknologian avulla voidaan tuottaa parempia palveluja kansalaisille.

Varsovan kaupunginjohdon ohella tilaisuutta oli järjestämässä Microsoft. Sain harvinaisen tilaisuuden käyttää puheenvuoro Microsoftin pääjohtaja Steve Ballmerin alustuksen jälkeen. Mainitsin täydelle salille Oulun Ritaharjun Future School -kouluhankkeesta, sekä korostin koulutusta. Ballmer vastasi kertaamalla voimakkaasti kuinka koulutuksessa tulee voida hyödyntää uusinta teknologiaa. Session päätteeksi hän kiitti minua puheenvuorosta, ja kättelimme pariin kertaan. Ballmer on vahva johtajatyyppi. Aikamoista, että sain tilaisuuden tutustua tällaiseen huippujohtajaan.

Minut oli tietenkin kutsuttu paikalle kertomaan millaista on elää kaupungissa jossa teknologiaa on pitkään hyödynnetty. Oulussa parhaillaan käytävä keskustelu kaupungin kehityksen hidastumisesta ja eltaantuneesta ilmapiiristä ei ainakaan Varsovaan asti ollut yltänyt: Oulu tunnetaan yhä teknologiastaan.

Konferenssi kului siivillä, enkä ennättänyt hotelli Hiltonista ulos ennen kuin oli jo lähdettävä lentokentälle. Silti huomasin, kuinka kevät oli Varsovassa jo pitkällä. Silmut puissa ja vihertävä nurmi ovat vuosi vuodelta sykähdyttävämpi näky.

Päiväkotien sulkeminen on pöyristyttävää

2009-04-27T09:35:00.000-07:00

Oulun kaupungin päiväkotien kesäaukiolon supistukset ovat suistaneet lukemattomat oululaisperheet epävarmuuteen. Kalevan huhtikuun alun uutisoinnin mukaan yli kaksikymmentä kaupungin päiväkotia sulkee ovensa kahdeksi kuukaudeksi, ja toiminta keskitetään päivystäviin päiväkoteihin. Sittemmin tietoon on tullut, että kahdeksan viikon sulkuaikaa jaetaan myöhemmällekin ja sulku ulottuu näin esimerkiksi myös syyslomaan.

Tästä on seurauksena monenlaista haittaa, mikä nakertaa lapsiperheiden hyvinvointia vastoin kaupungin tavoitteita. Monelle perheelle tutun päiväkodin sulku merkitsee lapsen siirtämistä vieraaseen ympäristöön. Lapsia ei voi siirtää kuten tavaroita, eikä sopeutuminen uuteen ympäristöön ole aina ongelmatonta. Kuljetusmatkojen pidennykset aiheuttavat ongelmia erityisesti perheissä, joissa ei ole autoa. Lisäksi, kun jo aiemmin on taiteiltu heinäkuun päiväkotien kiinnioloajan kanssa, on tänä kesänä tiedossa tuplasti vaikeuksia useissa perheissä. Uhkana on, että töissä oleville perheille ei jää ollenkaan mahdollisuutta yhteiseen lomaan. Puhumattakaan niiden vanhempien ongelmista, joille ei ole kertynyt lomia ollenkaan tai hyvin vähän. Monille pätkätyöläisille tai työssäkäyville yksinhuoltajille tilanne saattaa käydä ylivoimaiseksi.

Suomen lamakausi 90-luvulla ja sitä seuranneet tarkan markan vuodet eivät olleet sosiaalipolitiikan kehittämisen juhlaa. Yksi merkittävä parannus kuitenkin saatiin aikaan: alle kouluikäisille lapsille taattiin lakisääteinen oikeus päivähoitoon. Tästä uudistuksesta on pidetty kiinni. Hyvästä syystä: varsinkin nousukaudella se on turvannut pienten lasten vanhempien pääsyn työelämään. On huomattava, että päivähoito-oikeus on työssäkäynnin ohella mahdollistanut myös täysipainoisen opiskelun sekä työttömän työnhaun. Lapsille päivähoito on turvannut laadukkaan varhaiskasvatuksen sekä mahdollisuuden vertaisryhmäseuraan lapsiryhmässä.

Oikeus on kirjattu lakiin, eikä sitä sieltä ole otettu pois. Oulun kaupungin virkakunnan esitys päivähoitopaikkojen sulkemisesta kuukauden sijasta kahdeksi kuukaudeksi on kuitenkin vakava yritys toimia lakia vastaan. Lain noudattamiseksi ei voi riittää, että isoon ja laajaan runsaslapsiseen kaupunkiin jätetään auki muutama päivystävä päiväkoti.

Säästöt ovat tarpeen. Ja kaikesta pitää uskaltaa keskustella. Kaupungin ei kuitenkaan pidä ryhtyä säästämään tällaisin toimin. Näin aiheutetaan mielipahan lisäksi monenlaista vahinkoa ja haittaa oululaisille perheille. Ja surkeaksi lopuksi käy vielä niinkin, että päätös todetaan lainvastaiseksi, eikä kaupunki säästä euroakaan. Nyt on todettava esitykseen: Ei käy.

Mukavia kuulumisia

2009-04-05T08:57:00.001-07:00

Huomenna on maakuntahallituksen kokous Kärsämäellä. Kokouksessa valitaan valmisteilla olevan maakunnan ilmastostrategian neuvottelukunnan vetäjä. Maakuntajohtaja esittää tehtävään minua, mistä olen todella mielissäni. Ilmastostrategia perustuu aloitteeseeni, jonka olen tehnyt maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Hienoa päästä yhdeksi vetäjäksi työhön.

Muutakin kivaa on huhtikuussa. Esimerkiksi, vierailen nettikolumnistina Kuntaliiton sivuilla. Lue kirjoitukseni tästä linkistä.

Tiistaina sain kirjeen Varsovan kaupunginjohtaja Hanna Gronkiewicz-Waltzilta, joka kutsui minut merkittävään EU-konferenssiin Varsovaan tässä kuussa. Tilaisuuteen on kutsuttu 200 Euroopan ja Keski-Aasian vaikuttajaa. Uskomatonta, että olen päässyt tällaiselle listalle. Minun toivotaan tuovan esiin teknologian merkitystä palveluiden järjestämisessä. Sehän sopii oululaiselle. Konferenssia isännöi Gronkiewicz-Waltzin lisäksi Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer.

Puhujamatkalla Ateenassa

2009-03-07T08:42:00.000-08:00

Viime viikon matkani Ateenassa oli varsinainen elämys. Ei vain siksi, että kyseessä oli harvinainen henkilökohtainen kutsu key-speakeriksi merkittävään EU-konferenssiin, vaan erityisesti siksi, että se oli missä oli: länsimaisen sivistyksen alkulähteessä Kreikan Ateenassa.

Minulta pyydettiin tutkimusta- ja tuotekehitystä EU:n aluepolitiikassa käsittelevään konferenssiin puhe teknologiakaupunki Oulusta. Oli upeaa edustaa kotikaupunkia ja kotimaata tilaisuudessa, jossa lisäkseni puhui liuta eurooppalaisia huippunimiä, komissaari Danuta Hübner ja isäntämaan kehitysministeri Kostis Hadjidakis etunenässä. Tilaisuuden isäntänä toimi kreikkalainen konservatiivimeppi Manolis Angelakas.

Puhettani valmisteltiin Pohjois-Pohjanmaan liitossa Oulun kaupungin ja elinkeinoelämän tuella. Valmistautuminen kannatti, sillä puheeni oli jättimenestys. Esiintyminen sujui erittäin hyvin ja Oulun kehitys herätti suurta kiinnostusta. Sain tärkeitä kontakteja, mistä on hyötyä alueellemme kv-edunvalvonnassa ja yhteistyössä. Alla puhujakaartistamme "perhekuvia":
Oikealta lukien yllä olevassa kuvassa EIT:n johtokunnan jäsen Giovanni Colombo sekä hänen avustajansa Gianluca Spinaci, alueitten komitean pääsihteeri Gerhard Stahl, minä, meppi Angelakas sekä hollantilainen konservatiivimeppi aluevaliokunnan koordinaattori Lambert van Nistelrooij vaimoineen.

Tässä alimmassa kuvassa näkyy upea konferenssipaikka Zappeion Palace.

Illallisella oli hymy herkässä, ilmeestäni näkyy tunnelmat:
Ja mikäpä hymyillessä, kun illallinen nautittiin ravintola Dionysoksessa, jonka ikkunasta avautui tällainen näky:
Ehdin kierrellä kaupungissa, mutta valitettavasti tämä tärkein kohde, Akropolis, jäi minulta käymättä. Syy näkyy alla:
Paikka oli työntekijöiden lakkomielenosoituksen vuoksi suljettu. Pitelen manifestia kädessäni, jossa vaadittiin parempia työoloja. Niin kreikkalaista! Kynnys osoittaa mieltä on suomalaiseen menoon verrattuna huomattavasti alhaisempi. Piti siis sekin saada kokea.

Nautin kuitenkin vanhan kaupungin, Plakan, kauniista kujista ja tunnelmista, sekä kävin historiallisella Pnyxillä, jonne ihmiset kokoontuivat demokratian syntyaikoina päättämään yhteisistä asioista. Muistoksi sain muun muassa Angelakasilta lahjaksi saamani kauniin rukousnauhan.

Sumuinen taloustilanne

2009-02-19T11:03:00.000-08:00

Politiikan ja tiedostusvälineiden maailmassa viime vuosikymmenet ovat olleet jatkuvaa kriisien ketjua: suomalaiset muistavat 1990-luvun lamavuodet, Euroopassa valuuttakurssijärjestelmät romahtivat 1990-luvun alussa ja Aasian maat ajautuivat kriisiin saman vuosikymmenen lopussa. Nyt olemme kuitenkin kriisissä, joka laittaa aikaisemmat ongelmat eri mittakaavaan.

Suomessa moni on verrannut tilannetta 90-luvun lamaan ja todennut, että tilanne on nyt erilainen. Tulkinta on oikea - mutta valitettavasti vain siinä, että nykyinen tilanne on perustavalla tavalla pahempi kuin Suomen 90-luvulla koettu syöksy. Suomen oma kriisi sai alkunsa merkittävän kauppakumppanin Neuvostoliiton talouden romahduksesta samaan aikaan kuin talous hiipui läntisissä teollisuusmaissa. Tällä kertaa kuilun partaalla on koko maailmanyhteisö. Tie viime vuosikymmenen lamasta oli selkeä: parantamalla kilpailukykyä Suomi pääsisi uudelleen kasvu-uralle. Nyt maailmassa ei ole yhtään talousaluetta, joka tukisi elpymistä ja kasvua.

Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin vaikutukset levisivät kulovalkean tavoin. Taustalla on luottamuspula, jonka seurauksena pääomamarkkinat ovat halvaantuneet. Yhdysvaltain pitkään jatkunut velkaantuminen, finanssimarkkinoilla nähty liiallinen riskinotto, kekseliäät mutta kohtalokkaat johdannaismarkkinat ja subprime-luotot johtivat luottamuksen katoamiseen. Merkittäviä pankkeja on ajautunut konkurssiin. Raha ei liiku, sillä pankeilla ei yhtäkkiä ole luottamusta toistensa takaisinmaksukykyyn.

Tällä on erittäin tuntuvia vaikutuksia ulkomaankauppaan, sillä markkinat eivät yksinkertaisesti toimi ilman luototusta. Niinpä reaalitalous on ajautunut yhtälailla lamaan, minkä kansalaiset kokevat ympäri maailmaa irtisanomisina ja yt-neuvotteluina.

Suomen kaltaiseen maahan maailmankaupan tyrehtyminen iskee erityisesti. Liki puolet Suomen kokonaiskysynnästä tulee ulkomailta. Olemme erityisen riippuvaisia viennistä.

Yhteisöverot romahtavat koko maassa, ja Oulun kaupungin verotulot tippuvat 30 miljoonaa euroa. Budjetti täytyy avata. Kaupunginhallitus käsittelee talouden sopeuttamisen toimenpideohjelmaa ensi maanantaina.

Kuva SDP:n Oulun piirin Kuntapäiviltä aiemmin helmikuussa. Eturivissä myös EU-ehdokkaamme Liisa Jaakonsaari. Liity Liisan tukiryhmään tästä.

Ps. Kuten huomaat, olen hieman uudistanut tyyliä. Tai aika paljon: ohessa uusi kuva.

SDP:n uusi vuosi

2009-01-11T02:15:00.000-08:00

SDP käy uuteen vuoteen väistämättömien haasteiden edessä. Kannatus on tuoreimpien kannatuslukujen mukaan painunut jo liki 20 prosentin tuntumaan. Kaikissa piireissä on nyt ponnisteltava yhteisen tulevaisuutemme eteen – niin myös meillä Oulun piirissä.

Edessä on järjestötoiminnan osalta runsaasti tilaisuuksia tarttua toimeen. Piiri järjestää heti tammikuussa 17.1. SDP:n Oulun piiri uudistuu –tilaisuuden, jossa puoluetoimiston Esa Suomisen vetämänä käymme läpi hyviä käytäntöjä ja opimme toisiltamme parhaat uudistuvan poliittisen järjestötoiminnan toimintamallit.

Piirikokous valitsi uuden piirihallituksen, jonka jäsenten toivon tulevan kenttäväen tutuksi. Olemme ottaneet käyttöön eräänlaisen ”alueministeri”-mallin, jossa kullakin piirihallituksen jäsenellä on salkussa oman alueensa asiat. Tätä soisin alueilla hyödynnettävän molempiin suuntiin, sekä piiristä alueelle että alueelta piiriin. Piirijärjestö on alueen toimijoiden palveluorganisaatio. Ja toivottavasti entistä terävämpi politiikan nyrkki.

Oulun Työväenyhdistys on merkittävä toimija alueellaan. Siellä uudistustoimet ovat jo pitkällä. Käyttöönotettu jaostomalli tukee eri sektoreiden asioiden syvällisempää käsittelyä ja politiikan muotoilemista. Jaostoissa voimme vaikuttaa Oulun demareiden kunnallispoliittisen linjan syntymiseen uudella tavalla. Esimerkiksi demareille tulossa oleva opetuslautakunnan puheenjohtajuus saa tukea ja koulutuspolitiikka monipuolista ja syvällistä sisältöä, kun asioita käsitellään myös yhdistyksen koulutusjaostossa (tokikaan sisältö ei jää puheenjohtajasta kiinni, onhan pestiin tarttumassa kokenut Raimo Järvenpää).

Työväenyhdistys valitsi postiäänestyksellä itselleen edustajiston ennen joulua, ja ensi maanantaina on edessä järjestäytymiskokous. Työväenyhdistys saa välttämättä uudet kasvot, sillä Mikko Sormunen on hyvissä ajoin ilmoittanut jäävänsä tehtävästä pois. Markku Kainulainen kirjoitti Pohjolan Työssä mainion kolumnin sopivan puheenjohtajan kriteereistä (PT 30.12.). Siinä kuvattuun työnhakuilmoitukseen sopii tietysti moni toveri. Erityisen hyvin sopii edellisen kauden johtokunnan jäsenenä aktiivisesti toiminut Eveliina Korkiakangas, joka onkin ilahduttavasti ilmoittautunut ehdokkaaksi.

Juttakuvat

2009-01-02T09:09:00.000-08:00

Jutta Urpilainen on kuvattu keskiviikon Iltalehdessä verkkosukissa ja pinkissä mekossa. Herran tähden! Kiireisimmät eroavat jo puolueesta. Koska minullakin puhelin soi asian tiimoilta muutamaan kertaan, kävin Iltalehden nettisivuilla katsastamassa kuvat.

Voi hurja.

Kuvat ovat kauniita, sillä niinhän Jutta on. Jo on maailmaa nähty, jos naiskauneus karkottaa puolueesta. Kuvat ovat uuteen vuoteen sopivan bling bling ja reippaasti hyvän maun paremmalla puolella. Elegantteja.

Tällaiset kuvat saattavat olla sukupolvikysymys. Nuoremmalle polvelle on ihan luontevaa esiintyä kuvissa ja räväyttääkin. Käykääpä vaikka katsomassa irc gallerian kuvia. Toisaalta, moni pitkän päivätyön tehnyt saattaa kokea tällaisen pinnalliseksi. Mutta elämässä on monta puolta, pinnallista ja syvällistä. Tuskin Jutta on päättänyt ryhtyä yksinomaan kuvauralle.

Miespoliitikoita esitellään myöskin aika usein sukupuolelleen eduksi olevissa kuvissa. Harvoin kukaan on ilmoittautunut loukkaantuneeksi. Muistatteko Putinin ilman paitaa? Tai kotimaassa, Niinistöä esimerkiksi on esitetty niin tosi miehenä, niin tosi miehenä. Ainakaan tuoreiden kannatuslukujen perusteella on vaikea kuvitella kenenkään karttaneen kokoomusta asian vuoksi.

Jaa, olisinko itse esiintynyt vastaavissa kuvissa? Vaikea sanoa. Terveiset kuvaajalle silti: mistä noin kauniita kenkiä saa?

Tapahtui taksissa

2008-12-31T05:11:00.000-08:00

Tapahtuipa taksissa eilen: tilaamaani taksia kuljetti hauskannäköinen (no sanotaan suoraan että komea) nuori mies. Hän oli hyväntuulinen, ja sehän on tarttuvaa. Niinpä käynnistin kepeän small talkin, mikä yleensä ottaen laistaa minulta hyvin.

Kuski vastasi niitä-näitä-heinänpäitä jutteluuni myöntelemällä ja väliin naurahtamalla ilahtuneesti. Minä tietysti intouduin, kun tällä tavalla läppä upposi. Mukavaa kun juttu luistaa! Tarinoin siis antaumuksella.

Raja on minunkin puhegeneraattorilla, ja näin ollen hiljenin toviksi tunnelman yhä pysytellessä rattoisana. Unohduin siksi aikaa (kyse on luultavimmin muutamista sekunneista) kuuntelemaan päällä olevaa radiota. - Kuka siellä puhu, kysäisin silkasta kysäisemisen ilosta.
- Minä, vastasi kuski.

Mitä?

- Siis mitä, ketä haastatellaan, sinua?!, huudahdin. - No minua minua, taksikuski vastasi sillä samalla rattoisan ilahtuneella äänensävyllä kuin koko matkan ajan.

Olin niin äimistynyt, että suu loksahti auki.

Minä siis olin purkanut juttua kuvitellen minun lyömättömän tarinankerrontani aiheuttaneen sen positiivisen hyväksyvän hymistelyn, mutta sen sijaan kuski olikin kaiken aikaa kuunnellut omaa haastatteluaan radiosta!

Kyseessä oli radion Kerran Kärppä, aina Kärppä haastattelusarja, jossa toden totta samalla siunaaman hetkellä tuli minua kuljettavan ex-Kärpän haastattelu.

Kyllä minua nauratti. - Olisit nyt sanonut että haastattelusi tulee juuri nyt radiosta, minä pälätin päälle koko ajan, huolehdin. Mutta kuski naureskeli etteipä se paljoa ollut haitannut, olihan hän kertaalleen kuullut, tai tarkemmin ottaen puhunut, lähetyksen sisällön.

Että terveisiä vaan ex-Kärpälle, oli mukava sattuma.

Tämän hauska(hko)n tositarinan myötä toivotan kaikille Hyvää Uutta Vuotta 2009. Pilkettä silmään kaikille vuoden päiville.

Maakunnan imagoa voidaan kohottaa

2008-12-31T04:54:00.000-08:00

Kaleva kirjoitti (28.12.) Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston kokousten päätösvaltaisuusongelmista maakuntavaltuutettujen runsaiden poissaolojen vuoksi. On syytä yhtyä kirjoituksen huoleen. Esimerkiksi joulukuun kokous uhkasi jäädä torsoksi kriittisen niukan osallistujajoukon vuoksi, ja päättäjiä piti pidätellä kokoussalissa asianmukaisten päätösten aikaansaamiseksi. Valtuuston itsensä toivomaa perehdytysseminaaria ei ole saatu kahdesta yrityksestä huolimatta kuluvalla kaudella aikaiseksi liian pienen ilmoittautuneiden joukon vuoksi.

Artikkelissa esitettyihin poissaolosyihin voi muun muassa todeta, että maakunnan liitto maksaa asiaankuuluvat ansionmenetys- ja matkakulukorvaukset töistä poissaolojaksolta. Samaan hengenvetoon on annettava tunnustus, että päätösvaltaisuusongelmia lukuun ottamatta maakuntavaltuusto on kuluvalla kaudella työskennellyt ansiokkaasti, ja kokoukset ovat olleet korkeaa tasoa.

Hedelmällisempää kuin poissaolijoiden grillaaminen on pohtia, kuinka maakuntavaltuuston ja yleensä maakunnan liiton työstä saadaan riittävän houkuttelevaa poliittisesti luottamustoimeensa sitoutuville päättäjille. Maakunnan liitto päättää joka tapauksessa monesta tärkeästä suoraan kansalaisten arkeen vaikuttavasta asiasta, mainittakoon vaikka kaavoitusta ohjaava maakuntakaava tai tärkeä edunvalvontatyö esimerkiksi Oulu-Seinäjoki kaksoisraiteen osalta.
Tekeillä olevan aluehallinnon uudistushankkeen myötä maakuntien liittojen merkitys tulee kasvamaan. Tämä nostanee kiinnostusta osallistua maakuntien toimintaan, mutta salkun painoarvon kasvua ja kiinnostavuutta voitaisiin lisätä myös muilla keinoin.

Pohjois-Pohjanmaan osalta on esillä ollut nimenmuutos Oulunmaaksi. Päätöksiä ei asiassa ole tehty, mutta aluehallinnon uuden organisoitumisen myötä tätäkin asiaa olisi mahdollista – ja syytä – pohtia. Olisiko Oulunmaan maakunta imagotasolla vetovoimaisempi kehittämisympäristö kuin nykyinen? Kansainvälisissä yhteyksissä kyseinen nimi on liitolle jo otettu käyttöön (englanniksi nimi on Council of Oulu Region).

Samaan linjaan sopisi tarkastella esitystä ottaa läänien lakkauttamiselta orvoksi jäävä nykyinen Oulun lääninhallituksen rakennus pääasiallisesti maakunnan käyttöön maakuntatalona.

Kehittelystä muodostuu edelleen kiehtovampi, mikäli uudistaisimme nykyisen Franzenin puiston aukioksi ja nimeäisimme sen maakunnan (Oulunmaan) aukioksi. Joulutori esimerkiksi soveltuisi tähän miljööseen upeasti.

Jos rohkeus riittäisi vielä jatkaa kävelykatua nykyiseltä Rotuaarin aukiolta kaupungintalon ohi aina Tuomiokirkon edustalle uuden aukion ja maakuntatalon äärelle saakka, niin lopputulemana syntyisi eheä historiallisten rakennusten ja tulevaisuuden kehittämishengen kokonaisuus.

Tästä elinvoiman kasvattamisesta hyötyisivät sekä Oulun kaupunki että koko maakunta.

Läksyt vasemmalla

2008-12-29T10:51:00.000-08:00

Kun tohtori Seppo Kääriäinen puhui Kalevassa SDP:n identiteettikriisistä, ei voinut väistää tulkintaa väärästä potilaasta. Seppo hyvä, kyllä kai otsaa kelpaa kurtistella ennen kaikkea keskustan tilanteesta. Vielä joku vuosi sitten hämmästeltiin keskustan ihmettä: sitä miten maalaisliitosta keskustaksi muuntautunut maaseudun puolue oli onnistunut valloittamaan kaupungit ja nousemaan porvarillisen blokin johtavaksi voimaksi.

Toisin on nyt. Kokoomus kasvaa kasvamasta päästyään ja keskusta on tipahtanut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi – jopa niin alas että kannatuksen maaginen 20 prosentin haamuraja hengittää niskaan. Kun pääministeri Vanhanen vetää kylmäkiskoista kovaa talouslinjaa ja maakuntien miehet turhautuen vaativat alueellista tasa-arvoa, niin siinäpä identiteettikriisin aineksia kerrakseen.

Kaiken SDP:n tappiomässäilyn jalkoihin on jäänyt se kiistaton tosiseikka, että kunnallisvaaleissa SDP sai kansalaisilta vahvemman valtakirjan kuin keskusta. SDP oli kannatusluvuissa kakkonen. Sitä saattaa vaalia mielessä kun tulevan vaalikauden asemointi kunnissa on alkanut.

Mutta tohtori Kääriäinen, totta toinen puoli. Itsetutkiskelu on hyvästä, kunhan siihen ei vallan unohdu. Kyllä SDP:ssä identiteettikysymys on ajankohtainen. Olemmeko hupenevaan työväenluokkaan nojaava vasemmistolainen palkansaajapuolue, vai kasvavan keskiluokan keskustavasemmistolainen arvopuolue. Keskustelu ja pohdinta tästä jatkuu, vaikka puoluekokous onkin ehtinyt linjata SDP:n olevan moderni vasemmistopuolue.

Identiteetti ja imago ovat tärkeitä. Vai voiko muuta päätellä siitä, että aika moni heistä, jotka moittivat Eero Heinäluoman joutuneen ennen kaikkea löysin imagosyin siirtymään syrjään puoluejohdosta, huolehtii nyt, sopiiko Jutta Urpilaisen akateeminen kaupunkilaisladyn imago duunarimiesten äänten kalasteluun.

Aihe liittyy oleellisesti puolueemme uudistamisesta käytävään keskusteluun. Vaikka onkin jo esitetty näkemyksiä uudistamisen kuoppaamisesta, seison vakaasti uudistajien joukoissa. Siteeraan arvostettua nobelistia Martti Ahtisaarta: kaikkien yhteisöjen eloonjäämisen edellytys on uudistuminen.

Uudistua ei silti pidä silmät ummessa. On totta että yhteiskunta keskiluokkaistuu. Työläiset ovat kouluttaneet lapsiaan akateemisiin ammatteihin, ja selkeä työväenluokka pienenee. SDP:n tulee hakea ja SDP tulee saamaan uusia kannattajia keskiluokasta; hyvin toimeentulevista toimihenkilöistä ja akateemisista.

Mutta kotiläksyt pitää tehdä vasemmalla.

SDP ei voi astua syrjään heikompiosaisten elämästä. On sietämätöntä, että avustusjärjestöt joutuvat jakamaan ruoka-apua kohta kaikkialla. On sietämätöntä, että verotus, jonka kuuluisi tasata tuloeroja, itse asiassa kasvattaa niitä. Asiasta huomautti ansiokkaasti JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Motiivi-lehdessä: tuloerot ovat verotuksen jäljiltä suuremmat kuin bruttona, ja syy on pääomatulojen selkeä suosiminen suhteessa muihin tuloihin.

Sanottakoon sitä vasemmistolaiseksi politiikaksi tai miksi vain, mutta eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden kasvu tulee katkaista. Taantuman syventyessä yhteisvastuun vaade on entistä polttavampi. Kenttää ei pidä jättää populisteille.

So, so happy for Hillary!

2008-12-01T09:24:00.000-08:00

Hillary Clintonista tulee Yhdysvaltain seuraava ulkoministeri.

MAHTAVAA!

Olen niin, niin iloinen valinnasta. Yhtä hieno tunne kuin itse Obaman valinnan aikoihin. Nyt tämä menee hyvin.

Täällä Oulussa on uuden valtuuston luottamuspaikat jaettu. Kurjemminkin olisi SDP:lle voinut käydä, saimme sentään kaksi paikkaa kaupunginhallitukseen, valtuuston 4. varapuheenjohtajan postin (istuu kaupunginhallituksen pöydässä) sekä mm. tärkeän opetuslautakunnan puheenjohtajuuden. Haaste politiikan uudistamiselle on kova.

Uutta virtaa tulee väkisinkin kenttään, kun Oulun Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Sormunen on ilmoittanut jättävänsä tehtävän. Mikko on hoitanut hommansa erinomaisesti, mutta aikaa aikaansa kutakin. Ratkaisu on ollut Mikon oma. Ty:n puheenjohtajan paikalle soisin olevan kiinnostusta laajemmaltikin.

Vaalit on käyty

2008-10-26T23:20:00.000-07:00

SDP kärsi tappion Oulussa ja menetimme kaksi paikkaa. Tappio on tosiasia, ja tässä on sulateltavaa ja pohdittavaa pitkäksi aikaa. Uuden SDP:n tekeminen jatkuu (tai oikeastaan alkaa) vaalipiirissämme poikkeuksellisen haasteellisessa maastossa.

Oulun kaupungin politiikka muuttuu näiden vaalien seurauksena. Perussuomalaiset nousivat vaa'ankieleksi, sillä oikeistolla ja vasemmistolla (mikäli vihreät laskee tähän) on tasan yhtä paljon paikkoja. Mitään koalitiota ei tässä asetelmassa tule syntymään.

Yhtä vaikea on jatkaa konsensuspolitiikkaa, sillä kokoomuksen ja keskustan kaula on muihin nähden niin huomattava. Näiden perässä on keskikasti, jossa SDP on peränpitäjä. Ja sitten on vielä kd ja pers. ryhmät. Varmaa kuitenkin on, että valtaa käytetään.

Demareiden tappio ei äänimäärissä ollut niin murskaava kuin prosenteissa. Äänimäärissä hävisimme vuoden 2004 kunnallisvaaleihin Oulun kaupungissa noin sata ääntä, ja koko Oulun vaalipiirissä noin 200 ääntä. Mutta äänestyprosentti nousi, eikä se (toisin kuin oletus oli) palvellut demareita.

Meillä oli kuitenkin hyvä vaalityö ja aivan mahtava ehdokasjoukko. Reilu kolmasosa ehdokkaistamme oli ihan uusia. Meistä vielä kuullaan! Tehty kantaa hedelmää aikanaan.

Sydämelliset kiitokset kaikille kannattajillemme, sekä minua äänestäneille. Sain 625 ääntä, mikä on erittäin hyvä tulos. Kiitos! Työ jatkuu.

Vaalityö on huipentunut

2008-10-25T10:13:00.000-07:00

Viimeiset kortit on jaettu ja tilaisuudet pidetty. Tunnelma vaalikentillä on ollut poikkeuksellisen hyvä. Olen tutustunut mahtaviin uusiin ihmisiin, sekä vaihtanut ajatuksia lukemattomien kaupunkilaisten kanssa.

Omalta osaltani päätän varsinaisen vaalityön tänään. Huomenna olen tavoitettavissa ja tarvittaessa käyn työhön, mutta suunnitelmissani nyt on koti-ilta lasten kanssa ja huomenna kohokohta: käymme koko perheen voimin äänestämässä.

Yllä oleva kuva on vaalit avanneesta demaripiirin piirikokouksesta 20.9. Hymy ei hyytynyt matkalle. Toivon korkeaa äänestysaktivisuutta huomiselle.

Lapsiperheille kotiapua

2008-10-25T05:16:00.000-07:00

Lapsiperheiden kotipalvelu karsittiin laman aikana lähes olemattomiin. Tarve kotiavulle ei kuitenkaan ole vähentynyt – päinvastoin. Oulussa onkin viime vuosina herätty lapsiperheiden tarpeeseen saada kotipalvelua. Kotipalvelussa työskentelee muutamia työntekijöitä, mutta läheskään kaikille ei kyetä tarjoamaan apua.

Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelua annettava sitä erikseen tarvitseville lapsiperheille. Syitä voivat olla esimerkiksi alentunut toimintakyky, perhetilanne, rasittuneisuus, sairaus, synnytys tai vamma. Vuonna 2006 kotiapua sai vain 1,6 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä. Itse asiassa, valtakunnallisesti apua saavien määrä on vähentynyt neljän viimeisen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat arvioivat lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden nykytilan heikoksi kaikkialla maassa.

Ruuhkavuosia elävissä perheissä kamppaillaan työelämän vaatimusten ja lastenhoidon välissä. Kaikilla ei ole auttavia isovanhempia, muita sukulaisia saati naapureita, jotka pystyisivät auttamaan. Monissa niin yksinhuoltaja- kuin muissakin perheissä sinnitellään todella vaikeissa tilanteissa vaikkapa sellaisessa kriittisessä tapauksessa, että huoltaja sairastuu tai useampi lapsi on kerralla sairas ja tarvitaan lääkärireissuja. Tällöin tarvitaan tukea ihan arkisten töiden hoitoon – siivoukseen, ruuanlaittoon, vaatehuoltoon. Avun ei tarvitse olla luksusta, kunhan saisi auttavan käden yhdessä tekemään.

Kyse on aivan eri asiasta kuin lastensuojelun tukitoimenpiteenä tarjottavassa perhetyössä. Perhetyöntekijöillä on oma tärkeä tehtävänsä, mutta tavallisetkin ilman erityisongelmia olevat lapsiperheet ansaitsevat apua kotiin kun sitä tarvitaan.

Viime vuonna kaupunginvaltuusto päätti palvelusetelin käyttöönotosta ja varasi 100 000 euron määrärahan palvelujen ostoon. Mutta kuinka kävikään: kilpailuun vastasi vain kaksi yritystä, joista vieläpä toinen veti tarjouksensa pois. Kilpailutus kompastui palveluntarjoajien puutteeseen, eikä hankintaa ole tehty. Palveluseteleillä ei siten pystytty parantamaan lapsiperheiden kotipalveluja lainkaan. Varatut rahat onkin käytettävä kotipalvelutyöntekijöiden palkkaamiseen, jotta tavoite parantaa lapsiperheiden kotiapua toteutuu.

Lintu vai kala?

2008-10-23T09:58:00.000-07:00

Kysely lupaa Kokoomukselle vaalivoittoa. Mutta onko Kokoomus lintu vai kala? Työväenpuolueena itseään markkinoinut puolue tuntuu omaksuneen sosialismista itselleen muutakin kuin sirpin ja vasaran mainontaansa. Näin vain nähtiin sekin, että hallituksessa omistajapolitiikasta vastaava kokoomusministeri yhtyi keskustalaiseen aluepolitikointiin, jolla laitettiin valtion omistama osakeyhtiö polvilleen. VR: vaunutilaus aikaistettiin poliittisin perustein vastoin yhtiön toimivan johdon kantaa. Hanke on tietysti mieluinen meille Pohjois-Suomen ihmisille, sillä Kainuun Transtech saa todennäköisesti tästä urakan.

Mutta pointti ei olekaan itse urakkakilpailu. Vaan se, miten yhteiskunta näytti kaapin paikan yhtiölle. Eikä markkinoiden itsemääräämisoikeutta korostavalle Kokoomukselle tuntunut olevan asiassa mitään ongelmaa.

Toinen esimerkki. Vallitsevassa finanssikriisissä pankeille ollaan antamassa vakuuksia 53 miljardin verran. No hyvä, täytyyhän järjestelmä pelastaa. Nyt odotan jännitykselle taipuuko Kokoomus myös pääomittamaan pankkeja, eli suomeksi sanottuna ostamaan näiden osakkeita. Vanhaan hyvään aikaan tällaista kutsuttiin sosialisoinniksi. Voi aikoja, voi tapoja!

Kerro kerro Kokoomus, ken on maassa aatteellisin.

Tänään olin Helsingissä Luonnonvarainneuvoston kokouksessa. Entinen pääministeri Esko Aho alusti Sitran metsäsektorin tulevaisuuskatsauksesta. Täytyy antaa tunnustusta Aholle - hyvä kolmen vartin esitelmä ilman papereita. Mielenkiintoinen näkemys Aholla oli luonnonsuojelun muutoksesta: siinä missä ennen parasta metsänsuojelua oli metsän hoitamatta jättäminen, niin tänä päivänä ekoteon tekee kun hoitaa metsää. Kasvava metsä kun on hiilinielu, mikä on suotuista ilmastonmuutoksen hillinnälle. Tietysti monimuotoisuusarvot tulee suojella.

Huomenna aion kampanjoida Rotuaarilla noin klo 11-12. Yhdeltä menen Diakonissalaitoksen uuden hyvinvointikeskuksen avajaisjuhlaan, jonka juhlapuheen pitää - upeaa! - Martti Ahtisaari. ODL oli kutsunut Ahtisaaren Ouluun ennen kuin rauhannobelista tiedettiin. Veikkaan, että tunnelma huomenna on katossa.

Rakennusalaa elvyttämään

2008-10-21T10:25:00.000-07:00

Ihmettelen sitä kuinka yliolkaisesti valtiovarainministeri Katainen (kok.) ja pääministeri Vanhanen (kesk.) ohittivat SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen yhteistyötarjouksen uhkaavan taloudellisen taantuman ehkäisemisestä. Yhteiskuntasopimuksen esittäminen on vakava poliittinen keskustelunavaus, jonka vähättely kertoo ainakin puoluepoliittisesta laskelmoinnista tai sovinistisesta asenteesta - kumpikaan ei kovin imartelevaa istuvalle hallitukselle.

Kansalaisten kannalta ei ole yhdentekevää kuinka maan asioita hoidetaan: yhteistyön vai vastakkainasettelun hengessä. Kun maamme taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudesta on kyse, niin on sopivaa toivoa yksituumaisempaa otetta - joku voisi tässä yhteydessä muistuttaa Talvisodan hengestä.

Tällä hetkellä taantuman varjo on ainakin rakennusalan yllä. Sitä ehkäisemään on syytä valjastaa toimia, sillä kyse on mittavasta työllisyysvaikutuksesta. Nyt on oikea aika palauttaa maahan sosiaalinen asuntotuotanto ja käynnistää kunnallinen vuokra-asuntotuotanto jälleen. Kohtuuhintaisia asuntoja ei tahdo löytyä etenkään kasvukeskuksista, ja omistusasunnot jäävät käsiin. Käsittelen aihetta Reilu Suomi -sivuston kolumnissani, jonka voit lukea täältä.

--------

Kampanja etenee hyvin. Eilen Rotuaari täyttyi ihmisistä puoluesihteeri Ari Korhosen vieraillessa Oulussa. Tänään paistoimme makkaraa Raksilan marketeilla. Kaiken kaikkiaan Oulun Demareilla on kolmisensataa eri tilaisuutta ennen vaaleja. Loppukirin aikatauluja voi tsekata Oulun Demareiden kotisivulta.

Itse olen huomenna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa maakunnan ilmastostrategian käynnistyseminaarissa. Olen tilaisuuden puheenjohtaja. Olen hyvin mielissäni että tämä työ nyt käynnistyy, sillä olen esittänyt sen laatimista alkuvuonna. Hyvä hyvä!

Kaijonharjun kampanjointi perutaan

2008-10-19T00:31:00.000-07:00

Tänään kunnioitamme Kaijonharjun asukkaiden surua eilisen traagisen perhesurman vuoksi. Kampanjatilaisuutemme Kaijonharjun Salen edustalla klo 16 perutaan.

Sanoja on vaikea löytää tällaisen pohjattoman surullisen tapauksen edessä. Mielessämme on kysymykset miksi tällaista tapahtuu. Tuska on suuri.

Juuri nyt unelma paremmasta huomisesta on väkevämpi kuin koskaan. Kunpa kaupunkimme olisi enemmän. Kunpa se olisi ihmisten yhteisö, jossa kukaan ei jää yksin eikä ketään jätetä ulkopuoliseksi. Tämä on unelmamme.

Tytti kampanjoi viikonvaihteessa

2008-10-17T03:41:00.000-07:00

Perjantaina 17.10.

17.30 Tuirassa Valintatalon edessä
18.30 Tuirassa Siwan edessä
19.15 - 20 Torilla asunnottomien yö-tilaisuudessa (Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta Oulun torilla teemalla "Kaiken kansan toritanssit". YK:n julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään Suomessa Asunnottomien Yön -tapahtumien sarjana jo kymmenettä kertaa.)
n. 21.00 Rotuaarin kopilla makkaraa paistamassa

Lauantaina 18.10.

10.00-11.30 Ruskon Citymarketin edustalla
12.00-13.00 Haapalehdon Valintatalo
13.30-14.30 Euromarket Raksila
15.00 AC-Oulun peli Castrenin urheilukeskuksessa
18.00 Rotuaarin kopilla Maria Guzeninan kanssa
20.00 Rotuaarin kopilla makkaraa paistamassa

Sunnuntaina 19.10.

13.00 Valintatalo Rajakylä
14.30 Siwa Kaukovainio
16.00 Sale Kaijoharju

Ma

11.00 Rotuaarin kopilla, lohisoppaa ja puoluesihteeri Ari Korhonen paikalla

Voiko mammutti olla inhimillinen?

2008-10-15T07:50:00.000-07:00

Oulun kaupunginvaltuusto jätti maanantain kokouksessaan Kastelliin suunnitellun monitoimitalon hankesuunnitelman kuukaudeksi pöydälle. Moni tulkitsi tilanteen vaalijännitykseksi, sillä hanke on saanut varsin mittavan vastustuksen. Puheissa koulu on leimattu mammuttikouluksi, jättihankkeeksi, jopa Molokin kidaksi, johon pieni koululainen hukkuu.

Isohan koulurakennuksesta tulee, sillä kokonaisuudessa työskentelisi noin 1500 lasta ja nuorta päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Verrataanpa silti vähän: nykyisessa Kastellin koulukeskuksessa on yhteenlaskettuna 1200 oppilasta. Eilen vierailin Kempeleen koulukeskuksessa, jossa on jopa 1570 oppilasta. Siis enemmän kuin Oulun "Suomen suurimmassa" koulussa.

Keskuksesta on syntynyt mielikuva, jossa oppilaat vaeltavat samasta portista sisään samalle pihalle ahtautuakseen samasta ovesta sisään tukkoisiin käytäviin ja edelleen ylikansoitettuihin luokkahuoneisiin. Tämä mielikuva on väärä! Siksi on hyvä että hanke jäi pöydälle. Voimme käydä kaupunkilaisten kanssa keskustelua avoimesti ja tuoda tietoa millaisesta hankkeesta on kyse.

Kastellin koulukeskus tarvitaan, sillä nykyiset koulurakennukset ovat sairaita. Erityisesti Kastellin lukio on vakavasti homevaurioinen, ja sisäilmaongelmista kärsitään myös Karjasillalla. Tilanteeseen on koetettu hakea ratkaisu jo vuosia, ja aina on menty mahalleen. Vaihtoehtoja on esitetty vaikka kuinka, mutta mitään ei ole syntynyt. Nyt esitetty suunnitelma on viimeisin yritys saada asiaan ratkaisu.

Miksi voin harkita tätä "mammuttia"? Siksi, että kokonaisuuteen on tulossa aivan eri maailmat niin päiväkodille kuin peruskoulun ala- ja yläluokille ja lukiolle. Oppilaat tulevat omiin tiloihinsa kukin omasta erillisestä portistaan, omalle pihalleen, josta käydään omalle ovelle ja edelleen sisään. Eri puolilla kokonaisuutta tai "koulukorttelia" olevat oppilaat eivät tiedä mitään siitä mitä toiselle puolella on meneillään. Omat erilliset pihat, ruokailutilat ja muut tilat ovat reunaehto hankkeelle, ja tämä tekee monitoimitalosta ei vain siedettävän vaan jopa hyvän.

Kokonaisuudessa on paljon etuja, ei vähiten se että oppilashuollon resursseja voidaan lisätä ja hyötyä yhteiskäytöstä. Myöskin opettajat, koulunkäynti- ja kouluavustajat hyötyvät suuremmasta ammatillisesta yhteisöstä. Moni opettaja ja rehtori on kertonut minulle pitävänsä suurempaa työyhteisöä hyvänä. Ehkä ongelmiinkin voidaan puuttua paremmin.

Demariryhmässä emme kuitenkaan nielaisseet esitystä aivan sukkana, vaan aiomme esittää Juha Sileniuksen aloitteesta muutamia reunaehtoja: vaadimme, että erilliset ruokailu- ja pihatilat suunnitellaan viimeisen päälle lasten ja nuorten etua korostaen, ja että mahdollinen opetuksen porrastuksesta johtuva oppilaiden tulemisen ja menemisen aiheuttama melu otetaan huomioon.

Lapsivaikutusten arvionti pitää tehdä, ja muutenkin kuunnella herkällä korvalla kaupunkilaisten mielipiteitä asiasta. Kaikki, joiden kanssa olen päässyt asiasta keskustelemaan, ovat sanoneet että hanke olekaan niin paha kuin mitä he pelkäsivät.

Post-jokelalaisessa ja post-kauhajokisessa yhteiskunnassa lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteisöllisyyden eteen on tehtävä kaikki voitava. Myös Kastellin monitoimitalo on suunniteltava viimeisen päälle viimeisintä tietoa ja osaamista hyväksikäyttäen. Uusi tila todellakin tarvitaan, sillä minä en ainakaan voi ottaa kontolleni sitä, että Oulussa opiskellaan homekouluissa eikä kukaan tehnyt mitään.

-----------------------

Heh, tässäpä hauska otos, jonka eskarissa oleva poikani valitsi. Huvittelemme usein tietokoneellani, jolla tämäkin kuva on otettu (Macin Photo Booth). Tämä päivän otos kuvastaa tätä Suomen sateista ja pimeää syksyä, mutta katse on kohti valoa - toivoa.

Pankaapa seuraavat ajat ylös: lauantaina Rotuaarilla demareiden kopilla vierailee valovoimainen SDP:n toinen varapuheenjohtaja Maria Guzenina klo 18 - 19.30. Ja maanantaina, jälleen Rotuaarilla, klo 11 on tavattavissa puoluesihteerimme Ari Korhonen. Minä olen mukana molemmissa, tapaamisiin siis!

Bordeauxista politiikkaan

2008-10-14T08:46:00.000-07:00

Palasin viikonvaihteessa Ranskasta, jossa pidettiin Euroopan Luonnonvarainneuvostojen 16. vuosikonfenssi. Bordeaux oli hieno kapunki, jonka historiallinen keskus on yksi Unescon maailmaperintökohteitä. Historiasta nykypäivään palauttivat upeat kaupunkijunat, jotka kulkivat liki äänettömästi koko ajan kaikkilla. Vastaava raideliikenne Ouluun niin kyllä joukkoliikenne kehittyy. Asukkaita Bordeauxissa oli noin 250 000, eli hieman päälle Oulun seudun nykyisen (kasvavan) väkimäärän.

Tapasin Bordeauxissa mm. Ranskan entisen pääministerin Alain Juppen, joka on tätä nykyä Bordeauxin pormestari. Hän piti konferenssimme päätteeksi todella innostavan puheen kaupunkipolitiikasta ja kestävästä kehityksessä. Hänen avainhuomioitaan oli lisääntynyt yksinasuvien määrä (Bordeauxissa yli puolte kotitalouksista on yhden hengen talouksia) ja tätä taustaa vasten tarvittava kaupunkirakenne. Yhteisöllisyyttä tukevia tiloja ja rakennuksia on järjestelmällisesti lisättävä Oulussakin. Rakennusten katutasossa olevat kerrokset on tehtävä helposti lähestyttäviksi ja mahdollisimman avoimiksi sisäänpoikkeamiselle missä vain mahdollista.

Matkan kohokohta oli ehdottomasti ylellinen konferenssi-illallinen Bordeauxin kaupungintalolla. Istuin Juppen edustajan pöydässä, jossa oli lisäkseni mm. Bordeauxin yliopiston rehtori ja eri ympäristö- ja luonnonvaraneuvostojen puheenjohtajia. Pidin ennen ruokailua spontaanin puheen, jossa kiitin ranskalaisia isäntiä. Tätä varten en kuitenkaan olisi rohjennut pyytää huomiota, mutta puheeni huipennus oli maljannosto presidentti Martti Ahtisaarelle, joka juuri oli saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Olin niin ylpeä Ahtisaaresta, ja niin ylpeä ollessani suomalainen! Tunnelma kohosi kattoon, ja kaikki onnittelivat Suomea merkittävästä huomionosoituksesta Ahtisaarelle.

Tässä blogissa aion vielä ennen vaaleja ottaa kantaa ainakin Kastellin monitoimitaloon, lapsiperheiden kotipalveluun ja vuokra-asuntomarkkinoihin. Lisäksi kerron loppuviikosta, missä kaikkialla olen tavattavissa viikonvaihteen aikana. Pysytään siis kuulolla. Tänään olen kampanjoinut Kempeleen lukion energiapaneelissa ja Oulun yliopistolla. Vastaanotto on ollut myönteinen. Muista muuten, että jo huomenna keskiviikkona alkaa ennakkoäänestys. Käytä äänioikeuttasi!

Unelmaklubi

2008-10-04T01:02:00.000-07:00

Voihan Vehviläinen

2008-10-03T09:53:00.000-07:00

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kävi Oulussa avaamassa Kuusamontien laajennuksen. Kiva Anu kun kävit. Jäin kuitenkin kummastelemaan ministerin lausuntoa joukkoliikennepolitiikasta. Liikenneministeri totesi olevansa ennenkaikkea huolissaan syrjäseutujen ja maaseudun joukkoliikenteestä ja että painopisteen tulisi olla siellä. No jopas: kyllä me täällä Oulussa pidämme ihan oikeutettuna vaatimuksena päästä suurten kaupunkien joukkoliikennetuen piiriin, ja kyllä, me pidämme tätä prioriteettiasiana.

Harvaanasuttujen alueiden joukkoliikennettä kelpaa kehittää, mutta mikäli halutaan vaikuttaa suurten joukkojen liikkumiseen ja arjen sujuvuuteen, niin joukkoliikennepolitiikan painopisteen on oltava siellä missä joukotkin: kaupunkiseuduilla. Siellä ne henkilöliikenteen päästötkin syntyvät. Oulussa erityisesti joukkoliikenne vaatii voimakkaita kehittämistoimia. Lisää City-linjoja ja seudullisen raideliikenteen selvittämistä. Tälle tarvitsemme myös valtiovallan tukea.

--

Sinnin tapahtumakalenterista voit katsoa sunnuntain Demarinaisten Unelmaklubin ohjelman. Olemme Pia Saarelan ja Leena Teräksen kanssa Cafe Saarassa (Kirkkokatu 2) klo 15-17. Puheenaiheena on ajankohtainen nuorison hyvinvointi. Nähdään kahvilla. Sunnuntain Kalevassa on ilmoitus tilaisuudesta.

Maanantaina onkin lounasta tarjolla Rotuaarilla: lohisoppaa klo 11. Mukana on puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Sinne siis!

Vaalit tulevat - olen ehdokas nro 533

2008-09-28T03:31:00.000-07:00

Kunnallisvaalit lähestyvät ja äänestysnumerot on arvottu. Numeroni on 533. Tässäpä tämänkertainen vaalikuvani:

Ensi viikolla on pari paneelia, jossa olen mukana. Ensinnäkin tiistaina 30. päivä on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vaalipaneeli klo 14.15 alkaen yliopistolla salissa TA105. Lauantaina olen paneelissa Rajakylän asukastuvalla klo 12.

Ensi viikon tärkein juttu on kuitenkin perhepiirissä: tyttäreni täyttää kahdeksan vuotta torstaina! Prinsessabileet tiedossa. Tämä tietää äidille runsasta leipomista.

Syksy

2008-09-27T02:22:00.000-07:00

Tällä viikolla tunnelmat ovat olleet apeat - niin minulla kuin varmasti koko maassa. Suru Kauhajoen tapahtumien vuoksi on ollut niin suuri. Miksi taas?

Varmasti on syytä keskustella aselupien myöntöperusteista ja nuorten mielenterveysongelmista. Mutta yhtä varmasti kyse on paljon syvällisemmästäkin asiasta.

Mistä moinen viha syntyy? Miksi yhteiskunnassa, jossa on onnistuttu pidentämään elinikää ja poistamaan tappavia tauteja?

Syvä osanottoni kaikkein uhrien omaisille ja läheisille.

44 000 oululaista ilman lääkäriä!

2008-09-20T02:50:00.000-07:00

Jo 2-3 vuoden aikana Oulun kaupungissa on ollut sitkeästi parin lääkärin pula, mutta viime keväänä tilanne kärjistyi. Tällä viikolla (vko 38) tilanne on, että joka kolmas lääkärinvirka on Oulussa täyttämättä: 22 lääkäriä puuttuu. Vaikein tilanne on Kaijonharjun, Rajakylän, Tuiran ja Myllyojan terveysasemilla. Ja mikä huolestuttavinta, Oulun kahdeksasta terveysasemapiiristä peräti kuudelta asemalta puuttuu vastaavat lääkärit. 44 000 oululaista on vailla omalääkärinpalveluja. Tilanne on kestämätön. Lääkärille pitää päästä kun tarve on, ja verorahoille pitää olla vastinetta.

Tilannetta on koetettu korjata eri konsteilla: on perattu virkavapauksia, on kehitetty nuorten lääkärien tukitoimenpiteitä, selvitetty mahdollisuuksia rekrytoida ulkomailta lääkäreitä, ja niin edelleen, mutta keinot eivät ole tepsineet. Sairaanhoitajia on lisätty neljänneksellä eli 13 uutta sairaanhoitajaa, mutta lääkäreitä tarvitaan. Ensi kuun alussa on onneksi tulossa pari uutta virkaa, mutta hätä on käsissä.

Maassa on toki lääkäreitä, ainakin 17 000 ja Oulussakin tuhat. Vuodesta 2002 alkaen Suomessa on valmistunut vuosittain 620-630 lääkäriä. Terveyskeskukset eivät kuitenkaan työllistä lääkäreitä: vuosina 1996 – 2006 esimerkiksi työterveyshuoltoon lisätty liki 500 lääkäriä ja erikoissairaanhoitoon vielä enemmän. Samalla aikajaksolla terveyskeskuksiin on lisätty vain noin sata uutta lääkäriä. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea vetovoimasta, sillä yksityiset lääkärifirmat houkuttelevat lääkäreitä monesta eri syystä. Terveyskeskustyö työ on raskasta ja tunne työnhallinnasta saattaa olla huono. Terveyskeskustyön imago on ankea. Monille perheellisille nuorille lääkäreille on ymmärrettävästi vaikeaa sitoutua raskaaseen terveyskeskustyöhön. Liki 70 prosenttia valmistuvista ikäluokista on lisäksi naisia, joten perhejärjestelyt ovat merkittävä seikka. Osansa lääkäripulasta selittää myös lisääntynyt tietokoneen käyttö: ATK vie noin 5 minuuttia per potilas, siis 1-2 potilaan vastaanottoajan keskiverto päivässä.

Raadollisempi puoli on, että raha ratkaisee lääkärinkin sijoittumista: palkkaero kunnallisella puolella verrattuna yksityiseen nähden on huikea. Ansiot yksityisellä saattavat kivuta jopa 12 000 – 24 000€/kk. Tämän lisäksi lääkärifirmoissa työskentelevät pystyvät erilaisilla yhtiöjärjestelyillä siirtämään ansionsa 28 prosentin yhtiöverotuksen piiriin. Lääkärit itse kuitenkin korostavat valinnoissaan työjärjestelyjä ja –olosuhteita ennen palkkaa.

Ongelma on valtakunnallinen, mutta siinä missä muualla joka kymmenes lääkäri uupuu, niin Oulusta puuttuu joka kolmas. Lienee kitkerä fakta, että Oulun kaupungilta on mennyt maine lääkärityönantajana. Johtamisjärjestelmä on epäluottamuksen takana. Tilaaja – tuottaja –mallista on tästäkin syystä tehtävä uudelleenharkinta ja muotoiltava uusi linjakkaampi tavoiteorganisaatio.

Ratkaisuna pahimpaan hätään on Oulussa nyt päätetty kokeilla Tampereen mallia. Yksi terveyskeskustyöpari, eli pienimuotoinen vastaanottotoiminta kilpailutetaan. Vastaanotto tapahtuu yksityisen tiloissa. Kilpailuun laitetaan 22 000 asukkaan palvelut, mikä jättää myös kaupungin omalle tuotannolle tilaa kehittyä. Kyseessä on tilapäinen, kolmivuotinen ratkaisu. Näin voimme turvata hoitoonpääsyn myös tässä erittäin vaikeassa tilanteessa. Kaikki kahdeksan kaupungin terveysasemapiiriä jatkavat toimintaansa eikä yhtään asemaa kilpailuteta. Tehty ratkaisu on kuitenkin vain ensiapua. Lääkärinpulan syvemmät syyt vaativat myös valtakunnan tason toimenpiteitä. Terveyskeskustyö ansaitsee kunnianpalautuksen.

Kuva Slovenian matkalta

2008-09-10T05:28:00.001-07:00

Tässä on tiistailta kuva Ljubljanan yliopistoon kuuluvan kuntoutussairaalan edestä, jossa tutustuimme Living lab - hankkeeseen. Hankkeessa oli toteuttu ns. ubi-koti, jossa oli uusinta tekniikkaa ja internetiä hyödyntäen luotu muun muassa vaikeavammaisille soveltuva ympäristö. Tietokone toimi silmänliikkeellä, ikkunat saattoi avata kauko-ohjaimella ja niin edelleen.

Kuvassa sekä meitä pohjois-pohjalaisia että slovenialaisia isäntiä.

Noottikriisiä kokemassa

2008-09-10T02:08:00.000-07:00

Slovenian lähestyvät parlamenttivaalit saivat epämukavan suomalaiskäänteen, kun Ylen MOT-ohjelma esitti hiljattain väitteen 21 miljoonan euron lahjuksista Patrian panssariajoneuvo- ja kranaatinheitin kaupan yhteydessä. 278 miljoonan euron kauppa tuli Patrialle ohi paikallisen tarjoajan, mikä ymmärrettävästi kiristi suupieliä. Löylyä kiukaalle lisäsi sekin tieto, että Kroatia on tehnyt Patrian kanssa vastaavat kaupat – juuri väitettyjä lahjuksia edullisemmalla hinnalla.

Kohu on maassa tuntuva, minkä sain kokea paikanpäällä Ljubljanassa, josta palasin maakuntaliiton matkalta keskiviikkona aamuyöllä. Päivälehdet olivat täynnä usean sivun liitteitä asiasta, ja aiheesta puhuivat niin kadunmiehet kuin kansanedustajat. Suomi on saanut peräti kaksi noottia Slovenian valtiolta, missä vaaditaan oikaisua väitteisiin sekä toisen näkökulman esittelevää kakkososaa MOT:iin. Nootit eivät siis olekaan pölyistä historiaa Kekkosen tuoksusta huolimatta. Asian vakavuudesta kertoo se, että suomalainen MOT –ohjelma lähetettiin 3.9. kokonaisuudessaan tekstitettynä Slovenian TV:ssä.

Kuten kunnon poliittiseen soppaan kuuluu, on tässäkin kriisissä esitetty huimia väitteitä kupletin juonesta. Salaliittoteoriaan taipuvaiset näkivät MOT-ohjelman yrityksenä puuttua vaalitulokseen. Vaalit käydään 21.9. ja päähaastajana on sikäläinen demaripuolue. Yhden päivän uutiseksi onneksi jäi epäilys kansainvälisen sosialidemokratian juonesta kaataa istuva pääministeri Janez Jansan keskustaoikeistolainen hallitus: onhan Ylen pääjohtaja Mikael Jungner jestas sentään demari ja entinen pääministeri Lipposen eritysavustaja! Oulun SDP:n piirin puheenjohtaja sai silti kulkea täysin rauhassa, kuten myös matkalla ollut Ylen hallintoneuvoston jäsen kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.). Keskenämme naureskelimme, että juuri nyt ei kannata erikseen kerskua näillä ”kytköksillä”.

Mielenkiintoista on seurata kuinka vaaleissa käy. Paikallisilla tuntui olevan se käsitys, että Jansa on parhaimmillaan puolustautuessaan, joten jännät paikat on.

Suurlähetystöstä saamamme tilannekuvan mukaan enemmistä slovenialaisista kuitenkin luottaa Suomen poliisin tutkintaan. Suomea on aina arvostettu Sloveniassa, eikä hyvä kuva hevin säry. Pieni kulttuuriero liittyy ehkä siihen, pääministeri Janez Jansa on vaatinut Suomea ojentamaan tiedotusvälineitä. Sehän ei tietenkään tule kuuloonkaan Suomessa, missä riippumaton media on itsestään selvyys.

Tämä kohu laantuu vähitellen, ellei tutkimuksissa ilmene aihetta korruptiosyytteisiin.

Slovenia on muuten erittäin kaunis, viehättävä ja kohtuullisen vauras maa. Länsi-Balkanin maista se on ehkä edistyksellisin, ja on ollut sitä jo Titon hallinnon aikana osana Jugoslaviaa. Maa kuuluu EU:hun ja Natoon vuodesta 2004 ja euro on toista vuotta käytössä. Oululaisetkin tuntuvat löytäneen Ljubjanan, ainakin mitä voi päätellä liki sadan hengen eläkeläisporukasta, joka käveli kadulla vastaan.

Kivaa koleaan syksyyn

2008-09-04T09:47:00.000-07:00

Oulun kulttuurielämän kohokohtia on Musiikkivideofestivaalien palkintojenjakotilaisuus Pumpeligaala. Sieltä muutama kuva tuomaan tunnelmaa. Kanssani kuvissa on Hilkka Suvanto, valokuvaaja puolestaan oli Juha Säkkinen. Glamour!

Lisää kivaa oli Demarinaisten tyyli-illassa Tyylikoulu WellHottarissa. Kuvassa Elisa Koivumaa kokeilee minulle uutta mineraalimeikkiä (kuvat Hanna Hedman):

Naisia oli liikkeellä iso porukka ja ilta oli rattoisa, kuten näkyy. Ahkeran puurtamisen ohella on mukava kokoontua välillä ihan muissa merkeissä. Täytyy ottaa toistekin.

Syksy on aina harvinaisen työteliäs. Syyskausi on niin lyhyt. Syyskuuhun, lokakuuhun ja marraskuuhuhn pitää mahduttaa kaikki tekeminen, sillä joulukuu menee jo joulun odotuksessa. Tänä vuonna syksyä sähköistävät kunnallisvaalit. Vaalipäivä on lokakuun 26.päivä. Demarit ovat hyvässä iskussa ja listat alkavat olla jo valmiita.

Sofi Oksanen, Runoilija

2008-08-16T06:01:00.000-07:00

En ole lukenut yhtään Sofi Oksasen runoa, mutta olen vakuuttunut että hän on suuri Runoilija. Vielä hetki sitten Oksaselta oltiin eväämässä kutsu Suomen Pietarin pääkonsulaatin runoiltaan. Kohu nousi, eikä syyttä. Vaikka pääkonsuli Olli Perheentupa mitä selitti, asiaa ei voinut olla yhdistämättä Oksasen tuoreeseen romaaniin Puhdistus, joka käsittelee Viron vaikeita vuosia venäläisen miehitysvallan alla. Muodostui vaikutelma poliittisesta tarkoitusharkinnasta menneen maailman tyyliin. Sananvapausjärjestö Suomen PEN puuttui asiaan ja kritisoi Sofi Oksasen tulleen diskriminoiduksi poliittisin perustein. Lopulta kutsu tuli, kun ulkoministeri Alexander Stubb esitti toiveen Oksasen esiintymiskutsusta. Hyvä. Turhaan nöyristelyyn ei pidä sortua.

Maailma ei ole pelkästään mikään auvoisa lintukoto, sen osoittaa viime aikojen kauhistuttavat uutiset Venäjän ja Georgian sodasta. Jos joku ajatteli ettei tällaista enää voi tapahtua, ei ainakaan länsimielistä EU:n ja Naton jäsenyyttä kaipavaa maata kohtaan, niin valitettavasti väärin ajateltu. Tunnelmat idän ja lännen välillä on kiristyneet. Lisää paineita saattaa muodostua Puolan ja Yhdysvaltain päästyä sopimukseen ohjuskilven rakentamisesta.

Kunpa maailman kansat osaisivat elää sovussa. Kunpa voimat miteltäisiin rauhan areenoilla kuten Pekingissä tänään.

Kauppa käy ja elämä jatkuu

2008-08-04T08:12:00.000-07:00

En usko että varsinaisesti olisi salailtu asiaa, mutta vähintään minulle tämä tuli aitona uutispommina: Toivo Sukari rakentaa Ideaparkin Oulun eteiseen, Kiiminkiin.

No huh huh.

Asiasta on tehty esisopimus tänään Kiimingin valtuustossa ja kaavapuoli on kunnossa. Ostosparatiisi tulee kiimingin yrityspuiston laajennukseen, johon on kaavoitettu erikoistavarakaupan toimintoja myös seudun yleiskaavassa. Toivotetaan siis ostosneliöt tervetulleiksi. Mutta silti: vuosikausia olemme voivotelleet Oulun kaupungin keskustan keskenkasvuista tilaa. Kiimingin Ideapark on totinen märkä rätti naamalle. Tällä etäisyydellä oleva 100 000 neliön ostoskeskus ei voi olla syömättä Oulun kaupungin vetovoimaa. Onkohan asiasta keskusteltu seutuvaltuustossa? Entä tarkoittaako tämä että seudullinen joukkoliikenne parantuu tältä osin? Vähintään Sukari tuli heittäneeksi pallon Oulun päättäjille. Seutu tulisi nähdä nykyistä laajemmin yhteisenä kaupan (ja muiden toimintojen) kehittämiskohteena. Toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että Oulun kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen ei ole vain Oulun tai seudun, vaan koko Pohjois-Suomen etu.

Toinenkin päivän uutinen kosketti monia: legendaarinen 45Special -ravintolan portsari Juha Oksanen on kuollut äkillisesti. Kuolemantapaus on herättänyt vilkkaan keskustelun Kalevan Juttutuvassa. Oksanen on legenda, josta minullakin on kokemukseni, ja josta on monet jutut kerrottu. Lainaan Juttutupaan kirjoittaneen nimim. entisen oululaisen tekstiä, sillä se kuvaa omia (haikeita) tuntemuksiani hyvin: "Kyllä Oksanen on jättänyt minunkin nuoruuteen omat muistot, ja ei niitä huonoiksi voi sanoa. Ajan hampaan nakertamista ei voi pysäyttää, vain muutos on pysyvää. Mutta onneksi jutut jäävät elämään. Juhan muistoa kunnioittaen."
Moni kommentoi ettei Oksasen kuolema ole julkaisukynnyksen ylittävä uutinen lainkaan. Mielestäni Kaleva oli mukana monen oululaisen todellisuudessa tuodessaan asian julki. Jotkut persoonat ovat kokoaan suurempia.

Elokuu on jo hyvässä vauhdissa. Kiitos kärsivällisyydestä teille kaikille jotka olette kaivanneet kesätunnelmiani tänne blogiin... kesä sujui kivasti. Kohokohta oli Muumimaa -matka lasten kanssa heinäkuussa. Mieleenpainuva päivä oli myös uuden puoluesihteerimme Ari Korhosen vierailu täällä. Pidimme tilaisuudet Ylikiimingin ja Oulun toreilla.

Kuluttajille tietoa

2008-05-26T09:40:00.001-07:00

24d -sivustolla suomenruotsalaisten demarien puheenjohtaja Steven Frostdahl otti kiinnostavan näkökulman vaalirahoituskohuun. Kaikkea jupakasta on sanottu, mutta juurikaan ei ole huolta kannettu näiden maakuntien Suomen yritysten vastuusta kuluttajille. Kyllä kai kuluttajaa kiinnostaa tietää kenen kampanjaa yrityksen voitoista tuetaan.

Ostokäyttäytymiseen ei voi olla vaikuttamatta se, mitä puolueita ja ketä on tuettu. Euronsa antaa ilman muuta mieluummin sen yrityksen kassaan, joka tukee kuluttajalle tärkeitä arvoja. Tänä päivänä firmoja vaaditaan kertomaan monenlaisia tietoja toiminnastaan yhteiskuntavastuun nimissä. Lisättäköön listan jatkoksi nimet keitä on tuettu. Saapa nähdä syntyykö valistuneiden kuluttajien toimesta vaalirahaboiketteja. Ei Ideaparkille, ei Maskulle...

Avoimuutta ei voi liikaa korostaa.

Vasemmistoliiton vallanhimo hämmästyttää

2008-05-17T06:08:00.000-07:00

Oulun vasemmistoliiton kellokkaat ovat olleet viime päivänä näyttävästi äänessä paikallisissa lehdissä. Lähestyvät kunnallisvaalit ovat herättäneet puolueessa piilevän vallanhalun: nyt halutaan rynniä valtuuston johtoon. Ryhmän puheenjohtaja Risto Kalliorinne ei paljoa kainostellut ilmoittaessaan ykskantaan tavoittelevansa ykköspuheenjohtajan nuijaa.

Tällaista vallanhimoa on tavattu politiikassa toki toisaallakin. Sukua ilmiölle on pääministeri Matti Vanhasen vallanhimo hänen ilmoittaessaan pyrkynsä jatkaa tehväänsä vielä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Näitä poikia ei vaatimattomuus paljoa kaunista, mutta järjestelmän turvalukko on onneksi äänestäjien tahto. Vaaleissa puheet punnitaan.

Vasemmistoliitto haluaa hyökätä erityisesti SDP:n kimppuun. Tämä kohauttaa väkisinkin kulmia. Politiikka on tietysti taistelua kannatuksesta ja asemista, mutta toisaalta: ilman yhteistyökykyä ei pitkälle pötkitä. Kun Kalliorinne arvostelee erityisesti nykyisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tuija Pohjolan (sd.) saaneen asemansa vain punavihreiden koalition ansiosta, hän ohittaa sujuvasti sen tosiseikan ettei hänelläkään ole asiaa tuolle paikalle ilman mainittua yhteistyötä. Vai kuvitellaanko vasemmistoliitossa, että yhteistyölippu voidaan lunastaa vain omiin tarpeisiin?

Tähtivieraana vaaleihin on saatu Kainuusta ex-kansanedustaja Anne Huotari, mikä lanseerattiin otsikot paukkuen. Tervetuloa Anne vaan, tilaa ansioituneille naisille on. Huotari-innostuksen taustalle jää se vasemmistoliitolle kipeä tosiseikka, ettei puoluen listoilla eikä ryhmässä ole juurikaan uusia nuoria nimiä. Mille tahansa puolueelle nuoret ovat elinehto, minkä Oulun demarit ovat oivaltaneet. SDP:ssä on nostettu nuoria hyville paikoille niin piirissä kuin paikallisyhdistyksissäkin. Oulun valtuustoryhmässä on erityisesti varavaltuutetuissa useita päteviä nuoria, jotka syksyn vaaleissa tulevat tekemään läpimurron. Kaikki kunnia konkareilla niin omissa kuin muidenkin riveissä, mutta uskottavaa kunnallispolitiikkaa ei Oulun kaltaisessa opiskelijakaupungissa tehdä pelkkien vanhojen partojen voimin.

Vapusta kesää kohti

2008-05-02T07:38:00.000-07:00

Itse kullakin on omat vappuperinteensä. Itse muistan lapsuudesta vapun käynnistäneen kesän, äiti kaivoi kesäkengät esiin ja isä osti vappumatinean jälkeen ensimmäisen tötterön Madetojansalin kulmilta. Työväen vappuun kuuluvat marssit ja puheet. Tänä vappuna olin Kuusamossa puhumassa.

Ylen tänään julkistetun mielipidetutkimuksen mukaan SDP:n puheenjohtajakilvassa on uusi ennakkosuosikki. Jutta Urpilainen oli kirinyt Tuomiojan jälkeen kakkoseksi, ja toisen kierroksen ennusteen mukaan hän peittoaisi sekä Tuomiojan että Filatovin. Johan tuli dynamiikkaa tähän kisaan.

Mielipidemittauksia tosin vielä tulee. Mieleen muistuu kokoomuksen puheenjohtajakiertue, jonka aikana Marjo Matikainen-Kallström oli ylivoimainen ennakkosuosikki ja runsaasti kannatusta sai myös Ben Zyckowicz - jopa ilman että hän oli edes mukana koko kisassa. Myös SDP:n historiassa puheenjohtajavalinnat ovat olleet yllätyksellisiä. Paavo Lipponen peittosi aikoinaan Antti Kalliomäen vasta itse puoluekokouksessa pitämänsä veret seisauttavan puheen avulla.

Stubb

2008-04-01T02:33:00.000-07:00

Alexander Stubb nousi yllätysnimenä uudeksi ulkoministeriksi kun Iikka Kanerva sai mennä. Hyvä valinta kokoomukselta, pakko myöntää. Pidän Stubbista tyyppinä, hänen avoin ja positiivinen asenteensa on sellainen jota SDP:ltäkin kaipaan lisää. Esiintyjänä Alex Stubb on erinomainen. Olen tavannut hänet parikin kertaa, kerran maakuntapäivillä Oulussa ja kerran europarlamentissa. Tunnustan, että luen Alexin kolumnit aina ensimmäisenä Finnairin ilmaislehdestä.

Poliittisesti ministeriruletin päätelmä on kova. Stubb on vahva Naton kannattaja, ja tulevan ulkoministerin kantana se on kokoomukselta linjaus, joka ei voi olla vaikuttamatta kannatukseen. Maan virallinen linja ei tue Natoon liittymistä, ja mielenkiinnolla odotan tekeekö kokoomus nyt uuden tulkinnan.

Kanervan kohtaloksi koitui asiattomat tekstarit. Kuten aiemmin arvelin, harkinta-aika oli kokoomuksessa meneillään. Se päättyi eroon, kun Kataisen luottamus loppui. Ehkä hän sai tietoonsa asioita, joista ei vielä olla julkisuudessa puhuttukaan. Seksiskandaalit miespoliitikkojen ympärillä ovat häpeällisen yleisiä. Mikä teitä miehiä oikein vaivaa.

Oulun SDP:n puoluekokousedustajavaali päättyi eilen. Tulin valituksi Hämeenlinnaan hyvällä äänimäärällä heti Oulun kakkosena Tapio Karjalaisen perässä. Ykkösäänissä olimme Tapion kanssa selvästi kärjessä, Tapio minua vielä huikeasti edellä. Luottamus tuntuu tietysti hyvälle. Omien tuki on politiikassa erittäin tärkeää. Kauneusvirhe vaalissa on se, ettei Oulun Sos.dem. Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Sormunen tullut valittua. Mikko on tehnyt hyvää työtä. Miksei järjestötyön vastuunkantoa puolueessa arvosteta enemmän?

Voihan veljet

2008-03-29T07:54:00.000-07:00

Nyt tiedämme ulkoministeri Ilkka Kanervan erotiikkatanssijatar Johanna Tukiaiselle lähettämän tekstarin sisällön, kiitos Ilta-Sanomat. Pitihän se arvata: Haluatko tehdä sitä... jne. Noloa! Surullinen episodi kaiken kaikkiaan, jonka ytimen tiivisti mainiosti luonnehdinta aikakausilehdessä, "kerrankin maassa on ulkoministeri, joka ei kirjoita väitöskirjaa tai tylsiä historiateoksia, vaan tekstareita." Kirvelevä asia maassa, joka ylpeilee maailman parhaalla koululla ja korkealla osaamisella. Toisaalla on avaruusajan teknologiat ja äly, toisaalla kivikauden vietit.

Suomen keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen riensi antamaan täyden tukensa Kanervalle. En taida olla yksin arvailuissani, että täyden tuen julistus saa kylmät väreet varsinkin täällä kepun sydänmailla monen hurskaan keskustalaisen selkäpiihin. Mutta onhan heillä sulattamista itse Vanhasenkin toimissa. Moraali on koetukselle, tai uustulkinnassa.

Tänä päivänä poliitikkoja arvioidaan laajemmin kuin vain ammatillisin perustein. Kun ideologiat ovat liudentuneet ovat pinnalle nousseet henkilöt. Tähän ovat poliitikot itsekin vaikuttaneet: mieluusti esiinnymme julkisuudessa myös yksityishenkilöinä itsellemme soveliaissa yhteyksissä. Voi tietenkin (ja pitääkin) vaatia, tai ainakin pyytää, yksityisyyttä myös poliitikoille. Kaikki ei voi olla julkista. Ja toisaalta, kyllä kai tämä sivistynyt kansa seuraa tiedotusvälineistä mieluummin oikeita asioita vellovien ihmissuhteiden sijaan. (?)

En erityisemmin tunne vetoa siihen lynkkausmielialaan, jota Kanervankin tapauksessa on esiintynyt, vaikka tietenkin toivoisi sivistyneempää ja hienostuneempaa toimintaa ylimmältä valtiojohdolta. En tiedä olisiko ulkoministerin syytä erota jupakan vuoksi -- harkinta-aika on kokoomuksessa silti varmasti meneillään. Ensimmäisen kiven heittäjät saavat minut aina kavahtamaan.

Lopulta jäljelle jää kollektiivinen nolous.

Kelle Koillis-Euroopan pääkaupunki?

2008-03-23T03:29:00.000-07:00

Maassa ei hädin tuskin olla selvitty Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, kun valtiovalta ravistaa alueita uusilla laatikkoleikeillä. Homman nimi on nyt Alku, ja kyse on aluehallinnon uudistuksesta. Taustalla on hallituohjelmaan kirjattu tavoite vahvistaa maakuntien liittoja. Sen tähden alueilta pyydettiin hiljattain lausunnot luontevista aluejaoista.

No niin. Aihe on takuuvarma politiikan hittijuttu, sillä kaikilla on kiihkeä mielipide kun karttoja piirretään uusiksi. Lapin liitto reväytti lausunnossaan, ja esitti Kuusamon erottamista Pohjois-Pohjanmaasta ja liittämistä Lappiin. Nyt käydään keskustelua kelle Kuusamo kuuluu.

Lappilaisia on jo jonkin aikaa närästänyt Kuusamon markkinointi Lappi-brändin avulla. Lapissa katsotaan, että heidän panostuksensa matkailuun ja Lapin kansainväliseen tunnettuuteen kuuluu heille, eikä vapaamatkustajia katsota hyvällä. Liitettäkään Kuusamo Lappiin, mikäli markkinoinnissa kalastellaan heidän maillaan. Kuusamossa sen sijaan on ajateltu käytännönläheisesti asiaa turistin silmin: matkailijalle ei liene väliä onko kohde sitä oikeaa Lappia vai siitä läheltä.

Kuinka riita poikki? Tai, onko maakuntarajoilla oikeasti väliä? Koillismaalla on oma identiteettinsä joka tapauksessa, osittain kiitos kirjailija Reino Rinteen. Euroopan unionin rakennepolitiikassa Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa kuuluvat samaan NUTS2 -suuralueeseen, joten rysäystä ei tulisi. Toisaalta, jos kuusamolaisilta kysytään, niin he suuntaavat Ouluun. Lappilaisuus tuntuu monelle kaukaiselta.

Jos aluejakoja katsottaisiin puhtaalta pöydältä, niin luonteva ratkaisu voisi olla seuraava. Emmehän ehdoitta luovuta Koillis-Euroopan pääkaupunkia Lapille, vaan vaihtomaana otamme Kemi-Tornion Pohjois-Pohjanmaahan. Perämerenkaarella on pitkäjänteistä yhteistä kehitystyötä, ja muutenkin Kemi-Tornio asettuu luontevasti Pohjois-Pohjanmaan rannikon jatkumoksi. Rannikon perusteollisuus kuuluisi yhteen kehittämispolitiikan kokonaisuuteen. Esitin ajatuksen jo lausuntoamme käsittelevässä maakuntahallituksen kokouksessa. Vielä eivät maakuntarajojen mannerlaatat liikkuneet ja lausunnoksemme muodostui tyytyväisyys nykyisiin rajoihin. Ei maakunnassamme mitään vikaa tai puutetta ole, mutta luovuus kunniaan kuitenkin...

Karkauspäivänä

2008-02-29T01:31:00.000-08:00

Raskas viikko takana.

Kun poliitikko joutuu tällaiseen julkiseen pyöritykseen, voi tietysti todeta sen kuuluvan työnkuvan kuuluuviin riskeihin. Ralli on kovempi jos sattuu olemaan vähänkään julkisuuden henkilö. No. En ole kone ja tunnustan, että viikko on ollut raskas.

Kun kävin maanantaina oikeudessa todistajana, arvelin vuosia kestäneen epämääräisen arvuuttelun asemastani suhteessa oululaisen säätiön sotkuihin olevan selvä ja ohi. Asiaa on kuitenkin käsitelty mediassa niin kuin on käsitelty. Mutta minun osaltani asia on nyt loppuunkäsitelty. Kiitos teille kaikille jotka olette osoittaneet tukea näinä päivinä. Kuinka laulussa sanotaankaan: "Mistä tunnet sä ystävän.."

Viime viikonvaihteessa tapasin kenttäväkeä Oulun eteläisessä, kuvat sieltä. Harvinaisen paljon oli ihmisiä jokaisella paikkakunnalla, ja kuten kuvista näkyy, hymy oli herkässä.

Hyvää hiihtolomaa lukijoille!

Demarit liikkeessä

2008-02-13T09:33:00.000-08:00

Ei tätä olisi arvannut!

Niin moni kaipasi liikkeeseen eloa, happea työväentaloihin. Ja nyt olemme tilanteessa, jossa todentotta kaikki on avointa. Viikonloppuna minutkin saavutti viesti: Eero Heinäluoma pyrkii jatkokaudelle SDP:n johtoon. Ja muutaman minuutin kuluttua: Korjaus edelliseen: Eero Heinäluoma luopuu SDP:n puheenjohtajuudesta.

Ei tätä olisi arvannut.

Hyvä näin. Nyt on uudistumisen aika. Heinäluoman ilmoitus tarkoittaa, että koko puoluejohto vaihtuu. Sama meno ei voi jatkua. Eikä voi kuin yhtyä emeritus-puheenjohtaja Paavo Lipposen arvioon, ettei mantrojen hokemisella enää johdeta puoluetta. Uusi tilanne haastaa puolueen uudistavat voimat esiin. Vapauttavaa, hienoa.

Toistaiseksi kisassa ovat Erkki Tuomioja, Jutta Urpilainen sekä tänään kisaan ilmoittautunut Miapetra Kumpula-Natri. Kumpikin jälkimmäisistä on sekä varteenotettava haastaja Tuomiojalle että uskottava pääministeriehdokas. Ilmoitusta odotetaan vielä ainakin Tarja Filatovilta. Naiset ovat vahvoilla, ja selvästi heille on nyt kysyntää. Mieltäni ilahdutti Miapetra Kumpula-Natrin avoimuus onnellisesta perhetapahtumasta - minun on helppo samaistua pikkulapsiperhe-elämää elävän Kumpula-Natrin tilanteeseen. Hyvä naiset! Eläköön tasa-arvo.

Lordilla maailmalle

2008-02-07T01:44:00.000-08:00

Eilen tehtiin Oulussa suomalaisen elokuvan historiaa. Rovaniemen oman pojan, Mr Lordin nimikkoelokuva Dark Floors sai maailmanensi-iltansa Oulun jäähallissa tuhatpäisen yleisön edessä. Oli upeaa olla mukana. Houstasin kutsuvieraita Poem-säätiön edustajana. Ilta oli spektaakkeli ja onnistunut sellainen.

Euroviisuvoitosta maailmanmaineeseen noussut Lordi on ilmiönä osoitus luovan teollisuuden kasvusta ja pohjoisen elokuvaosaamisesta. Leffa kuvattiin Oulussa Ruskon hylätyssä teollisuushallissa Pohjois-Suomen elokuvakomission tekemän työn ansiosta. Kuvauspaikalla on väliä, sillä kuvaukset tuovat aina työtä ja euroja alueelle. Oulun demarit myönsivätkin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolle vuoden yhteiskunnallisen teon palkinnon tunnustuksena uuden toimialan eteen tehdystä työstä - globalisaation sopeutumista tämäkin.

Elokuva on sitä itseään eli piinaavaa kauhua. Katsokaa kaikki jotka uskallatte!

Uudistuksiin vauhtia

2008-01-13T11:21:00.000-08:00

Koillismaan aluetapaaminen tänään Kuusamossa pureutui paikallisen elinkeinopolitiikan kuumiin aiheisiin sekä SDP:n ajankohtaisiin asioihin. Koillis-Euroopan pääkaupungissa, kuten siellä leikkisästi sanottiin, on päällimmäisenä huolena lentoaseman laajennukseen liittyvät yllättävät kiemurat. Kuusamossa on linjakkaasti satsattu matkailuun, ja tuloksena onkin kasvava matkustajavirta. Alueella on oltava edellytykset vastata lisääntyneeseen kysyntään. Saavutettavuus on aivan avainasemassa, ja tähän lentokentän investoinneilla tähdettäisiin. Hanke meinaa nyt kompastui ortodoksiseen tulkintaan julkisen tuen osuudesta. Tuore tulkinta katsoo kenttää hallinnoivan Finavian yritystukilain piiriin, jolloin julkisen tuen osuus voisi olla vain 15% alkuperäisen 60%:n sijaan. Kyse on noin 10 miljoonan euron hankkeesta, eikä sellaisia summia kaiveta alueelta. Säännösten tulkintaan tulisi saada käytännön järkeä. Tämä on tahdon asia, kuten kokouksessa tänään todettiin. Kuusamon lentoaseman kehittäminen vastaamaan turismia palvelee laajasti koko pohjoisen Itä-Suomen tulevaisuuden kehittämistä. Kun kuvaan ottaa Kemijärven tilanteen, on helppo ymmärtää miksi Koillis-Suomen tulevaisuuden kasvualoihin on panostettava.

Sähköä puolueen tilaa käsitteleviin puheenvuoroihin toi eilinen uutinen Erkki Tuomiojan lähtemisestä mukaan puheenjohtajakilpaan. Tuomiojan lähtö on erittäin hyvä ja tervetullut asia. Nyt on aika kaikkien puheenjohtajaehdokkaiden astua esiin. Seuraavaksi ilmoitusta odotetaan tietysti puheenjohtaja Heinäluomalta. Muitakin saattaa ilmaantua, mikä on vain hyvä asia.

Tuomiojan esittämä ajatus neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä puolueen puheenjohtajasta on mielenkiintoinen esitys. Tämä aktivoisi jäsenistöä ja sopii hyvin avoimuutta ja osallisuutta korostavaan aikaan. Silti pelkään, että kesäkuun puoluekokoukseen esitys tulee liian myöhään - nyt on meneillään ehdokasasettelu puoluekokousedustajaehdokkaista. Se on jäsenvaali, joka seuraavaksi käydään. Toisekseen, jäsenvaali ei mielestäni voi olla neuvoa-antava. Jos jäsenistö jotain lausuu, niin kyllä se on sitova päätös. Muun muassa Tanskassa on valittu puheenjohtaja näin. Menettely tulee valmistella sääntöihin kesän kokouksessa ja ottaa käyttöön seuraavassa puoluekokouksessa. Myös piirien puheenjohtajat tulisi jatkossa valita jäsenäänestyksellä. Tulisi eloa ja virtaa näihinkin valintoihin. Nyt selkeästi tilausta uudistuksille. Tämä momentum tulee käyttää rohkeasti ja viisaasti.
Kuvat ovat Koillismaan kokouksesta. Tässä yllä sanailen Kuusamon vahvan naisen Leena Mustosen kanssa. Kuvat Paavo Jurmu.

Kirje Venäjältä

2007-12-06T08:57:00.002-08:00

Sain kirjeen Venäjältä. Murmamskin alueellisen duuman puhemies Evgeny Nikora lähetti faksilla onnittelunsa Suomen valtion 90. itsenäisyyspäivän johdosta. Kirje on osoitus on alueidemme lisäntyneestä yhteistyöstä, Pohjois-Pohjanmaahan on parhaillaan Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana.

Faksi on osoitettu minulle, "To: Chairwoman of the Council of Oulu Region - Dear Ms. Tytti Tuppurainen!" Olen huomionosoituksesta ylpeä. Puhemies kirjoittaa arvostansa maidemme pitkää hyvää naapuruutta ja luotettavaa yhteistyötä. Välitän tässä puhemies Nikoran onnentoivotukset kaikille alueemme kansalaisille : "I wish you and all Oulu County inhabitants to live in peace and stability, happiness and prosperity!" (Toivon sinun ja kaikkien Oulun alueen ihmisten elävän rauhassa ja vakaudessa, onnessa ja vauraudessa.)

Aivan näillä minuuteilla alkaa tv:sta suora lähetys Linnan juhlista. Hyvää itsenäisyyspäivää!

SDP:n Oulun piirin johtoon

2007-11-27T10:08:00.001-08:00

Oulun läänin sosialidemokraatit osoittivat minulle suuren luottamuksen valitsemalla minut uudeksi puheenjohtajakseen lauantaina. Olen pestistä innoissani ja pidän sitä suuressa arvossa. Valinta on herättänyt kiinnostusta, ja muun muassa sunnuntain Kaleva ja päivän Pohjolan Työ tekivät siitä näyttävät jutut. Alla oleva kuva on edelleen Venetsiasta, mutta tunnelman vuoksi ansaitsee paikkansa tässä blogissa.

Nyt kääntyy Oulun piirissä uusi vaihde. Teen parhaani hyvien yhteistyösuhteiden ja tuoreiden toimintatapojen eteen. Sosialidemokratiaa tarvitaan yhä, sen ovat osoittaneet ihmisten kaipuu yhteisöllisten arvojen perään ja esimerkiksi porvarihallituksen pöyristyttävä aie poistaa päivähoidon nollamaksuluokka.

Huomenna Oulun kaupunginvaltuustossa äänestetään ensi vuoden budjestista. Ensi kertaa jo pohjaesitys ylittää yli miljardin euron rajan koko konsernin osalta. Budjettiesitykseen voi olla varsin tyytyväinen. Sosiaali- ja terveystoimeen tulee huomattavia lisäsatsauksia ja vuosia vaivannut alibudjetointi on nyt mennyttä. Hyvä niin. Pitkällä tähtäimellä huolta herättää talouden epätasapaino. Olemme asettaneet strategiseksi tavoitteeksi, että käyttötalouden kasvuprosentin tulisi olla verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosenttia pienempi. Nyt tilanne on kiikun kaakun. Menojen kasvun täytyy olla hallinnassa. Toisaalta on muistettava, että Oulu on kasvava kaupunki. Väestö kasvaa tulevakin vuonna yli tuhannella.

Valtuutetut voivat tehdä talousarvioon omia lisäysehdotuksiaan jo keväällä. Minä tein useita: esitin alueellisen vanhustyön sijaistukseen 100 000€, lapsiperheiden kotipalveluun ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoihin lisäresursseja, tukea Oulun Steiner-koululle, lisää ilmoitustauluja ja -pylväitä vapaaseen ilmoitteluun, kulttuurilautakunnalle 100 000€ taiteilijoiden vapaisiin apurahoihin sekä teknisen tuottajan vakanssia Oulun musiikkikeskukselle. Lisäksi yhdessä nuorten valtuutettujen kanssa esitimme opiskelijaterveydenhuollon parantamista.
Moni näistä asioista on tullut hoidetuksi budjettiin jo valmisteluvaiheessa, mutta huomenna katsotaan valtuuston tahto kokonaisuuden kannalta.

I'll always have Venice

2007-11-22T09:44:00.001-08:00

Sain juuri kuvia Venetsiasta, jossa olin marraskuun toisella viikolla. Venetsian naapurimaakunnassa pidettiin AER:n (Assembly of European Regions) vuosikokous, jossa aiheena oli Euroopan alueelliset identiteetit ja aluepolitiikka. Kokous on mittava. Tunsin suurta ylpeyttä hakeutuessani saliin paikalleni, jossa oli Pohjois-Pohjanmaa -kyltti tunnisteena. Edessä istui Sarajevon edustajat. Julistuksessaan AER linjasi alueellisen kulttuuri- ja mediapolitiikan autonomian puolesta. Sitä ei pidä alistaa kilpailuttamis- tai valtiontukipolitiikalle. Kannalla on toivottavasti merkitystä myös meidän alueellemme. Pohjoisen elokuva- ja mediakeskus POEM:n menestyksekäs toiminta edellyttää että alueellisia elokuvatuotannon tukia voidaan osoittaa nimenomaan alueellisille toimijoille.

Kokouksen päätti EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso. Hän on kerrassaan loistava puhuja. Koko sali nousi puoli metriä ilmaan, näin väitän. Mitä hehkutusta: "because what is Europe? Europe is the laboratory of future!" Barroso on puhujana omaa luokkaansa, ja hänestä voimme olla ylpeitä Euroopan ulkopuolellakin.

Venetsiaan ehdin tutustua juuri sen verran, että menetin sydämeni. Kaupunki on satumainen, kuin kaunista koristelua kaikki. Silmänkantamattomiin upeita historiallisia rakennuksia ja kiehtovia kujia. Sinne täytyy päästä vielä uudelleen.

Lukeeko kukaan enää blogeja?

2007-11-03T05:45:00.000-07:00

Muoti-ilmiö on vallannut kaikki: nyt pidetään yhteyttä vain Facebookissa. Kerran sinne jouduttuani olen nyt siellä minäkin. En ihan koko ajan, mutta riittävästi, kuitenkin. Verkoston voima on huima. Uudet ja vanhat kaverit ja tutut ovat siellä, tutut joista ei kuunaan olisi uskonut enää kuulevansa. Toistaiseksi Facebook on tuonut mukanaan vain hyvää ja kivaa. Toisaalta, sen lukemattomat eri sovellukset saattavat aiheuttaa ähkyä. Ystävä-spämmäys saattaa myös lisääntyessään puurouttaa koko yhteisön. Tätä ounasteli mm. lokakuun The Economist.

Poliittiseen toimintaan facebook näyttää soveltuvan erinomaisesti. Eri vetoomukset ja kampanjat leviävät kulovalkean tavoin, ja kaikille frendeille käy selväksi mitä kukin edustaa. Kampanjoita käydään niin Itämeren kuin seksuaalisten vähemmistöjen hyväksi. Kuka enää sanoisi ettei kannanottaminen kiinnosta nykyajan ihmistä.

Syksy on taipumassa alkutalveen. Olen seuraavaksi valmistautumassa AER:n (Assembly of European Regions) kokoukseen Italian Udinessa. Edustan maakuntaa. Reissuun lähdemme keskiviikkona, mutta sitä ennen kokoontuu maakuntaväki maanantaina Madetojansalille maakuntapäivään. Aiheena on hyvinvointia luonnosta. Vedän paneelin luonnonvarojen kestävän käytön teemasta. Ilmasto ja energia ovat takuulla jälleen huomion keskiössä.

Reissuun

2007-10-10T01:26:00.000-07:00

Olin viime torstaina puhumassa Oulun demareiden kaupunkipoliittisessa keskustelusarjassa Cafe Saarassa, kuva sieltä. Aiheenani oli ilmastonmuutos ja toimet joilla muutokseen varaudutaan. Puhetta riitti joukkoliikenteestä ja energiantuotannosta. Teema jatkuu alkavalla reissullani.

Olen valmistautumassa Portugalin matkalle. Edustan Suomen Luonnonvarainneuvostoa Euroopan luonnonvarainneuvostojen yhteisjärjestön EEAC:n vuosikonferenssissa Evorassa, noin 100 km Lissabonista. Suomen ryhmään kuuluvat lisäkseni kokoomuksen uusi kansanedustaja Sanna Perkiö, keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto sekä neuvoston sihteeri Tiia Yrjölä. Luvassa on tiukkaa kokoustamista energiatehokkuudesta. Energia on hyvin nopeasti noussut yhdeksi keskeisimmistä aihepiireistä sekä kansallisessa että kansainvälisessä politiikassa. Hinnan nousu ja päästövähennystavoitteet vaikuttavat taustalla.

Odotan mielenkiinnolla konferenssin antia. Kun meillä Pohjois-Pohjanmaalla laadittiin energistrategiaa, kävi ilmi että nimenomaan energiatehokkuudessa häviämme muulle maalle. Asia selittyy pitkälle alueemme raskaalla teollisuudella, mutta tehtävää varmasti on.

Hedelmälliset nimikeskustelut

2007-10-06T04:03:00.000-07:00

Kuvitellaan tilanne. Joku pysäyttää sinut kadulla ja kehottaa pohtimaan kotimaakuntaasi. Just-joo. Ei paljon kiinnosta. Otetaan toinen tilanne. Joku pysäyttää sinut kadulla ja kysyy pitäisikö kotimaakuntasi nimi olla Pohjois-Pohjanmaa vai Oulunmaa. Alkaa kiinnostamaan! Tämä jälkimmäinen tilanne on tosi, meneillään on arviointi nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan nimen muuttamisesta Oulunmaaksi. Testasin nimikysymyksen kiinnostavuutta hiljattaisella junamatkallani Tampereelle. Tutut ja satunnaiset muut matkustajat herkesivät vallan analyyttiseen keskusteluun maakuntamme identiteetistä.

Miksi maakunnan nimenmuutosta on syytä harkita? Ennenkaikkea alueemme erottuvuuden ja sijainnin ilmentämisen vuoksi. Pohjanmaita on lukuisia, Etelä-, Keski-, Pohjois-, ja itse Pohjanmaa. Vaatii perehtyneisyyttä tuntea mistä yksi Pohjanmaa alkaa ja toinen päättyy. Nimi on jonkinverran kankeakin, pitkähän se on. Napakampia ovat esimerkiksi läheiset Kainuu ja Lappi, saati Häme. Englanniksi olemme jo nimen kääntäneet Oulunmaaksi, liittomme tunnetaan kansainvälisissa yhteyksissä Council of Oulu Region:na. Ei Oulu-yhteyksiä paikannimissä ole kaihdettu maakunnassamme. Esimerkiksi maakunnan eteläosan seutukunnat ovat nimenneet itsensä Oulun Eteläiseksi, ja pohjoispuolelta löytyy Oulunkaari.

Onneksi meillä on varaa harkita, mikään pakkotilanne ei ole kyseessä. Maailma ei kaadu millään, vaikka jatkaisimme Pohjois-Pohjanmaana. Mutta nyt on tilaisuus käydä hedelmällistä keskustelua maakuntamme identiteetistä ja tulevaisuudesta.

Vastaava syvällisiin keskusteluihin johtanut nimikaruselli pyöri hiljattain SDP:n piirissa europarlamentaarikko Lasse Lehtisen ehdotettua puolueen nimen muuttamista Suomen demokraattiseksi puolueeksi. Lyhenne olisi pysynyt samana, SDP. Vain sosialismi olisi pudotettu pois. Ehdotuksen aikaansamaa pohdintaa puolueen luonteesta tuskin olisi syntynyt itsestään. Vaikka puolueväki onkin selkeästi päätynyt pitämään nimen sosialidemokraatteina, on syytä kiittää Lehtistä.

Ministeri Suvi Lindenin perheonni

2007-10-04T23:15:00.000-07:00

Porvarihallituksessa toisen tilaisuuden ministerisalkkuun saanut Suvi Linden on ollut viime päivät valtavassa mediapaineessa. Voisi kuvitella että kyse olisi merkittävästä joko taloudellisia tai poliittisia riskejä sisältävästä kysymyksestä, mutta ei: kansakunta kohisee ministeriperheeseen adoptoidun pienen kiinalaistytön hoitojärjestelyistä. Herranpieksut. On kuin eläisimme ahdasmielistä takavuosien aikakautta, jolloin naisille oli käytännössä kaksi mahdollisuutta, joko olla kokopäiväinen kotiäiti tai puhtaasti työssäkäyvä uraäiti. Kun ministeri Linden yrittää tehdä sitä mitä sadoissa tuhansissa suomalaisperheissä tehdään, eli sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää, on moralistit ja besserwisserit molemmilta äärilaidoilta sormi pystyssä.

En voi käsittää. Missä ovat eduskunnan feministit ja muut edistykselliset? Missä ovat tasa-arvoaktivistit? Hämmentävää, että toistaiseksi vain pääministeri Matti Vanhanen on ilmaissut julkisen tukensa ministeri Lindenin perhejärjestelyille. Tosin Vanhasen puoluetta lähellä oleva oululainen "sitoutumaton" Oululehti osoitti missä keskustan todelliset rintamat tässä ovat. Keskiviikon lehden pääkirjoitus ylitti kaiken hyvän maun. Ulkopuolistakin jo hävettää, kuinka samassa hallituksessa olevaa räimitään. Ikäänkuin samaanaikaan voisi hyötyä hallitusyhteistyöstä ja kuitenkin tilaisuuden tullen moittia kuin olisi oppositiossa.

Mitä Linden siis tekee ansaitakseen kaiken tämän? Hän on hyvä maalitaulu kaikille kateellisille, sillä entiset virheet tuntuvat nostattavan kaunan esiin. Lindenin ratkaisut tehdä etätöitä ja hyödyntää vuosilomapäiviä uuden perheenjäsenen hoitoon ovat täysin hyväksyttäviä ja moderni tapa 2000-luvun johtavassa asemassa olevalle naiselle koettaa selviytyä ja nauttia sekä perhe-elämän että työelämän haasteista. Perheissä tiedetään parhaiten mitkä järjestelyt ovat kullekin parhaita. Nämä julkisessa keskustelussa esiintyneet ensimmäisen kiven heittäjät ovat puistattava esimerkki kulttuurissamme esiintyvästä suhtautumisestä menestykseen. Omasta puolestani toivotan ministeri Lindenin perheelle mitä parhainta onnen uuden perheenjäsenen johdosta sekä iloa ja jaksamista arkeen.

Kolme kertaa Venäjä

2007-09-23T06:04:00.000-07:00

Viime viikonvaihteessa kävin Pietarissa. Ensimmäistä kertaa minun osaltani Venäjällä. Tuoretta puolustusministerin lausuntoa mukaillen, kolme kertaa Venäjä:

1. Ensinnäkin puhuttelevin havainto. Se on lähellä. Esimerkiksi Pietariin pääsee muutamien tuntien junamatkalla. Ihan naapurissa Suomenlahden äärellä on viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka on todellakin ulkomaa. Strategisesti länteen suuntautuneen Suomen kansalaiselle tämä on iso havainto omakohtaisesti koettuna.

2. Suomalainen on siellä supertähti. Kävikin niin hauskasti, että kulkiessani Nevskillä törmäsin TV-haastattelutilanteeseen erään kahvilan patiolla. Siinä haastateltiin Ville Haapasaloa, joka on superjulkkis Venäjällä. Myöhemmin illalla hotellin TV:stä sattui tulemaan ohjelma Ville Haapasalosta. Suomalainen on siellä tosiaankin Supertähti.

3. Vastaani myöhään lauantai-iltana käveli Nevskillä kolmen lapsen joukko. Vanhin heistä oli ehkä 8 tai 10 vuotias, ja poltti tupakkaa. Hän talutti kädestä pienempäänsä, olisiko ollut 4-vuotias. Tällaiseen ei ollut voinut valmistautua. Toivon ja rukoilen, että nuo lapset olivat menossa johonkin hyvään paikkaan.

Terveisiä Tulevaisuusfoorumista

2007-09-09T10:05:00.001-07:00

SDP kokoontui tänään Lahteen Sibeliustaloon pohtimaan puolueen ja sen toiminnan tulevaisuutta. Tulevaisuusfoorumiin oli kutsuttu vaikuttava määrä puolueen aktiiveja. Arviolta tuhatkunta demaria keskuteli 2000-luvun haasteista ja poliittisen toiminnan muutostarpeista. Tuttuja oli paljon: juttelin pitkään mm. Maria Guzeninan kanssa ja ay-puolen vaikuttajan Matti Putkosen kanssa. Pääsin myös MTV3 -haastatteluun, jota tehtiin ad hoc paikanpäällä. En tiedä tuliko se koskaan ulos, mutta tv-kameroiden edessä on joka tapauksessa mieleenpainuvaa käydä.

Nostan kaksi asiaa foorumista yli muiden: ensinnäkin kokoontumisen järjestelyt olivat tavanomaisesta poikkeavia. Kerrankin kunnon edellytyksen kovan tason keskustelulle. Juontajana alkukeskustelussa oli Tommy Tabermann ja mukana useita eri henkilöitä lavalla kivasti aseteltuna. Edessä keskustelivat "päätähdet" ja hieman taaempana lavalla alustajat. Yleisöltä pyydettiin lyhyitä kommentteja. Tämän järjestelyn toisin mielelläni Oulun piiriin. Perinteinen kokousten rakenne, jossa puhujat peräjälkeen pitävät monologeja, on täysin ajasta jäänyt.

Toinen kohokohta oli STTK:n pääsihteeri Leila Kostiaisen alustus. Hän toi esiin suomalaisen yhteiskunnan toimihenkilöistymisen. Työntekijäasemassa olevien palkansaajien määrä on tällä hetkellä noin 800 000 ja määrä on laskussa. Toimihenkilöitä on jo 1,2 miljoonaa ja määrä on kasvussa. Tämä kehitys on on otettava politiikassakin terävämmin huomioon. Kuinka tehdä politiikkaa, joka vetoaa kasvavaan keskiluokkaan, kadottamatta SDP:n ainutlaatuista piirrettä olla aina heikomman puolella? Vastaus lähtee varmasti arvoista ja järkevästä käytännön politiikasta, ja ennenkaikkea taas arvoista.

Maakuntajohtajaa etsitään

2007-09-07T09:00:00.000-07:00

Pohjois-Pohjanmaan liitossa on auki maakuntajohtajan virka. Hakuaika päättyy ensi viikon keskiviikkona. Jos olet: kielitaitoinen, sinulla on ylempi korkeakoulututkinto, johtajakokemusta löytyy ja omaat kehittämiskykyä -ja näkemystä, niin laita hakemus. Haku on syytä tehdä avoimena ja laajana. Maakuntamme on Suomen kyvykkäimpiä ja sen johtajuuden soisi saavan liikkeelle valtakunnan parhaimpia voimia. Mielellään dynaamisia ja nykyaikaisia. Avoimuutta arvostavia.

Puhelin on asian tiimoilta hieman soinutkin. Yleinen kysymys koskee puolueen jäsenkirjaa. Jaa-a. Se onkin kiinnostava mauste hakuprosessissa. Pitääkö olla maakunnan valtapuolueen keskustan jäsen tullakseen valituksi? Sitä ei voi lain mukaan edellyttää eikä se voi olla valinnan peruste - eikä este. Fakta silti on, ettei poliittisesti johdetun viraston kärkeen voi nousta ilman voimakasta luottamusta poliittisilta ryhmiltä. Suurin on keskustan ryhmä, mutta sekään ei päätä puhtaasti yksin. Keskustalla ei ole ehdotonta enemmistöä maakuntavaltuustossa, 96 valtuutetusta keskustalla on 47. Tiukalle menee mikäli päädytään äänestämään.

Toivottavasti tähän ei päädytä. Toivottavasti saamme hyviä hakemuksia. Tehtävä tulee olemaan haastava ja täynnä kasvavia odotuksia hallitusohjelman mukaisen maakuntahallinnon vahvistamisen merkeissä. Parhaat voimat kehiin, Pohjois-Pohjanmaan ei pidä tyytyä maakuntasarjaan.

Nyt kaikki katsomaan Neo Arenaa. www.neoarena.fi lähettää pian suorana lähetyksenä ilmakitaransoiton MM-kisat Oulusta. Kisalla hieno filosofia. Jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa, niin aseisiin ei tarvitsisi enää tarttua. Let's air!

Uusin tuulin ja voimin

2007-08-30T09:42:00.000-07:00

Eilen Helsingin Sanomat kirjoitti Maria Guzenina-Richardsonin nosteesta SDP.n puoluejohtoon. Maria itse vaati malttia ja väläytti pikemminkin varapuheenjohtajakorttia. Tervetullutta on että johtajistosta keskustellaan. SDP on oppositiossa, ja puheenvuoroja uudistumisesta tarvitaan kipeästi. Viime viikolla asiasta puhui Liisa Jaakonsaari: Iltasanomissa Liisa vaati rapsakkaa puoluejohdon vaihtoa kevään 2008 puoluekokouksessa. Ulostulolla oli oma vaikutuksensa Pohjolan demaritapaamiseen, jota vietimme viime viikonvaihteessa Pudasjärven Syötekeskuksessa. Paikalla oli puheenjohtaja Eero Heinäluoma.

Keskustelua ei voi tyrehdyttää, ja nyt on syytä toivoa että se kantaa aina puoluekokoukseen asti. Rehti kisa puheenjohtajan paikasta on paikallaan. Se edistää uudistuskeskustelua.

Arkinen aherrukseni on jatkunut ilman työkonetta ja pyörää. Nyt esikoisellani on korvatulehdus. Se aikatauluttaa menoja tietysti ohi muun.

Kädetön ja jalaton

2007-08-28T08:46:00.000-07:00

Kylläpä joskus on mukava olla väärässä: arvelin Oulun valtuuston johtoon nousevan Riikka Moilanen-Savolaisen, mutta toisin kävi. En olisi uskonut kepusta löytyvän rohkeutta nostaa paikalla Kyösti Oikarista. Mutta niin kävi, ja hyvä. Paikka oli ryhmien sopimuksen mukaan kepun, ja siihen nähden paras valittiin. Kyösti on osoittautunut ennakkoluulottomaksi ja aidosti uusia tuulia tuovaksi kunnallispoliitikoksi. Suvaitsevaisuus ja kulttuuri pääsevät toivottavasti hänen kaudellaan voimakkaammin esiin. Siihen Kyösti tulet saamaan tukea minulta ja varmasti monilta muilta uudistusmielisiltä.

Tätä kirjoitan nyt vanhalla PC:lläni, seuraavasta syystä. Aamu käynnistyi tänään, mutta kannettava MacBook -tietokoneeni ei. Ei vain käynnistynyt. Kone on nyt huollossa, ja minä KÄDETÖN. Tiedättehän tunteen. Kun ei voi tehdä oikein mitään, kun kaikki on koneella. Voi rähmä. Saa nähdä milloin ja missä tilassa saan koneeni takaisin. Eikä tässä vielä kaikki. Kumpa olisikin ollut, vaan ei: pyöräni varastettiin tänään. Ihan kahden tunnin sisällä, ihan takapihaltani ja ihan lukittuna. Se kurja ketale, joka pyöräni vei! Minulla ei ole autoa, pyöräni on minulle arkisen elämän välttämättömyys. Olo on paitsi kädetön niin myös jalaton. Pyöriä näköjään viedään Oulussa kuin maasta marjoja. Käsittämätön moraali niillä jotka tätä harjoittavat. Häpeäpaaluun toripolliisin viereen kuuluvat.

Olin varmaan vielä tuohtumuksen vallassa kun luin päivän Forumia (taas). Lehdessä haastateltiin Kiimingin uutta kunnanjohtajaa Leila Pekkasta. Tervetuloa seudulle, vaikuttaa pätevältä henkilöltä. Vaan yhteen asiaan tartuin. Kysymykseen "verot vai palvelumaksut" tuleva johtaja vastasi palvelumaksut. Jaa-a. Olisi hyvä palauttaa mieliin mikä kunnan tehtävä on: tarjota kaikille ihmisille varallisuudesta riippumatta tarvittavat peruspalvelut. Nämä palvelut rahoitetaan erittäin pitkälle veroilla. Asiakaspalvelumaksujen rooli on marginaalinen kunnan taloudessa. Sen sijaan yksittäiselle pienituloiselle ihmiselle esimerkiksi terveyskeskusmaksut saattavat olla huomattava meno. Jos halutaan pitää kiinni periaatteesta, että palvelut kuuluvat kaikille, ei peruspalveluita koskevia palvelumaksuja pidä mennä nostamaan kuin korkeintaan indeksin verran. Ja muuten, kunnanjohtajan palkkakin tulee verorahoista. Mitähän Leila sanoisit, jos palkkasi ei tulisikaan automaattisesti, vaan asiakaspalvelumaksuilla. Kirkastuisi tämäkin asia yksilön kannalta.

Naiset Oulun taustalla?

2007-08-22T12:00:00.000-07:00

Luin uusimmasta Forum24 -lehdestä väistyvän Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Matti Pikkaraisen (kesk.) haastattelua. Jälleen kerran kiinnitin huomiota seikkaan, joka toistuu kun Oulun keskeisiä vaikuttajanimiä listataan: ei yhtään naista. Pikkarainen toi esiin hänen mielestään vahvan vaikuttajan vaikutelman jättäneitä henkilöitä eri puolueista. Vain miehiä. Keränen, Moilanen, Kalliorinne, vahvoja toki kaikki, mutta Matti hyvä, eikö kukaan nainen ole tehnyt sinuun vaikutusta? Demarien Leena Piikivi aikoinaan, tai nykyvaltuustosta esimerkiksi kiistatta vahva vihreiden Taina Pitkänen-Koli? No, Matti listaa ketä listaa. Sama ilmiö toistuu kuitenkin kiusallisen usein kun Oulun ihmeen historiaa käsitellään. Aivan kuin naisilla ei olisi ollut mitään roolia kaupunkimme nykyisen menestyksen luomisessa. Joko se kertoo asenteista, tai sitten mitataan asioita tavalla joka ei nosta esiin naisten osaamista.

Pikkarainen siis jättää puheenjohtajuuden. Hän siirtyi tuomiorovastiksi, eikä ole sopivaa olla samanaikaiesti sekä maallisen että hengellisen vallan keskeinen haltija. Tuomiorovastiksi häntä tuki laaja joukko eri taustan omaavia ihmisiä, minäkin kävin ääneni antamassa. Toivottavasti hän tuo kirkkoon omalta osaltaan dynaamisempaa ja ajassa kiinni olevaa toimintaa. Hänen seuraajastaan valtuuston johtoon päätetään maanantaina. Ounastelen, että keskusta tulee esittämään paikalle eduskunnasta pudonnutta Riikka Moilanen-Savolaista. Mikäpä siinä, Riikka ei ole lainkaan hulluimmasta päästä. Tosin koulustustaso valtuuston johdossa romahtaa: Pikkarainen oli tohtori, kun taas Moilanen-Savolainen ei ole saanut tutkintoaan valmiiksi. Se on hieman noloa, ajatellen että kyse on voimakkaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluskeskuksen ylimmästä luottamustoimesta.

Tänään saimme lukujärjestyksen ekaluokkalaiselleni. Lukujärjestyksen! Taas iso askel.

Syyskauteen

2007-08-19T03:31:00.000-07:00

Tänään on hyvä päivä aloittaa blogi tauon jälkeen. Viisi kuukautta on mennyt vaaleista, ja nyt on jo selkeästi uusi vaihde päällä. Kävin keväällä hakemassa uutta virtaa Euroopasta, maakuntaliiton kanssa matkailimme Brysselissä ja Haagissa, ja Euroopan neuvoston työhön osallistuin touko-kesäkuun vaihteessa Strasbourgissa.

Kesäloman vietin kotimaassa. Aika kului siivillä, tai sateisesti, miten sen nyt sanoisi. Siskoni maratontreenin innoittamani juoksin tunnin lenkkejä pari kolme kertaa viikossa. Juokseminen ja erityisesti maraton näyttää olevan suorastaan muotia nyt. Innostus tarttui. Eilen kokeilin kuinka juoksu sujuu lasten kanssa: urheat pikkupyöräilijät ajoivat keveästi tunnin lenkin minun juostessa pääasiassa perässä. Apurattaat irroitettiin molemmilta heinäkuussa. Koko maailma näyttäytyy erilaiselta kun lapset ajavat itsenäisesti omilla kulkuneuvoillaan.

Politiikan syksy on käynnistynyt keskustalaisen ministereiden kimaralla. Ensimmäisenä, tosin jo heinäkuussa, Pohjois-Pohjanmaalle ehätti Paavo Väyrynen. Tässä kuussa olen lounastanut kuntaministeri Mari Kiviniemen ja liikenneministeru Anu Vehviläisen kanssa. Maakuntavaltuuston puheenjohtajuus on poliittisesti varsin tyydyttävä paikka. Siinä pysyy mukavasti ajantasalla, vaikkei kansanedustajuus auennutkaan maalisvaaleissa.

Syksyn ylivoimaisesti tuntuvin uusi juttu on omassa perheessä: esikoinen aloitti koulun. Kun kotona on ekaluokkalainen, ei mikään enää ole ennallaan. Tunne on ihana. Elämä jatkuu.

22.3.2007 Tunnelmia vaalituloksen jäljiltä

2007-08-01T09:51:00.000-07:00

Äänet on laskettu ja tarkistettukin. Sain 2791 ääntä, mikä on paljon se. Se ei kuitenkaan riittänyt, enkä ole tullut valituksi kansanedustajaksi. En kiellä etteikö se olisi minulle pettymys, sillä minä ja monet tukijat ympärilläni teimme hartiavoimin töitä kampanjan eteen. Äänimääräni on kuitenkin suuri, sillä olisi tullut valittua monessa eri vaalipiirissä ja myös SDP:n listoilta esimerkiksi vuoden 1995 vaaleissa. Mutta nyt se ei riittänyt, emmekä saavuttaneet tavoitettamme. SDP kärsi suurtappion koko maassa.

Muutamia valopilkkuja haluan jakaa tässä: ensinnäkin kampanjani oli erittäin onnistunut. Sitä oli kiva tehdä, en saanut kertakaikkiaan juuri lainkaan negatiivista palautetta. Ehdokkuuteni ja minut otettiin jokapuolella hyvin ja innostuneesti vastaan. Kampanjan ilme oli onnistunut ja minun näköiseni. Mitään ei tarvitse katua, eikä mikään jäänyt kaivelemaan. Kaikki tehtiin mitä aiottiin. Toiseksi, ilahdutti katsoa YLE:n tulossivuilta Oulun tuloksista, että kaupungissa annettujen äänten perusteella olisin tullut valittua, siis jos vaalit olisi suoritettu ainoastaan Oulun kaupungin alueella. Kotikaupungin tuki tuntuu hyvälle.

Omat sanani eivät nyt riitä jakamaan enempää. Haluan lainata erästä minulle Ruotsista tullutta sähköpostia (kirjoittajan luvalla):

"Terve Tytti!Sait 2791 ääntä ja olet kolmannella varapaikalla. Se on hyvä tulos ja antaa erittäin hyvät asemat seuraaviin vaaleihin. --- Tänään olet varmaankin väsynyt kovan vaalitaistelun jälkeen ja ehkä valmis ripustamaan hanskat naulaan, mutta nuku muutama yö ennenkuin teet päätöksiä. Ne näkemykset ja asenteet joita sinä ja minä kannatamme ovat välttämättömiä maapallon ja ihmiskunnan selviytymisen kannalta. Uskon, että ne saavat kasvavaa kannatusta ennenkaikkea nuorten äänestäjien keskuudessa. ---Onnitteluni vaalimenestyksesi johdosta."

Kiitos kaikille tukensa minulle osoittaneille!